Kiinnostukseni sukeltamiseen on melko vanhaa perua, sillä jo ihan pikkupoikana viihdyin kuulemma paljon paremmin pinnan alla kuin päällä. Liityinkin ala-asteella sukellusseuraan, jossa osallistuin perusvälinekursseille ja kävin hallivuoroilla sukeltelemassa kaverin kanssa. Yläasteikään tultaessa sukellusharrastus jäi kuitenkin vähemmälle ja hieman mietinnässä ollut laitesukelluskurssikin jäi käymättä.
Uudestaan kipinä sukellukseen syttyi kesällä 2006, kun kuulin ensimmäistä kertaa varsinaisesta vapaasukelluksesta. Olin aina elänyt uskossa, että hengittämättä voi olla korkeintaan pari minuuttia, joten tieto siitä, että jotkut pystyvät pidättämään hengitystään lähemmäs 10 minuuttia, oli varsin tajunnan räjäyttävä. Pitihän sitä sitten kotona kokeilla, mihin itse pystyn, ja pääsinkin ihan parissa viikossa kuivastaticissa yli 5 minuutin aikoihin. Hyvän alun kannustamana aloin hankkia lisää tietoa lajista, ilmoittauduin vapaasukellus-introlle ja aloin taas käydä sukellusseuran hallivuoroilla treenailemassa. Treeni alkoi tuottaa nopeasti tulosta, ja pääsin ensimmäisen harrastusvuoteni aikana jopa maajoukkueeseen ja MM-kisoihin. Sittemmin kaappiin on kertynyt useita Suomen mestaruuksia ja Suomen ennätyksiä, ja jopa muutama MM-mitalikin. Ensisijainen motivaationi lajin harrastamiseen on kuitenkin uuden oppiminen, kehittyminen ja tietysti myös vedestä nauttiminen.
Turun MM-kisat ovat jo kymmenennet MM-kisani. Lähden matkaan taas avoimin mielin ja yritän oppia jotain uutta maailman parhailta vapaasukeltajilta. Osallistun kisoissa molempiin pituussukelluslajeihin, räpylöillä ja ilman.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti