Vuoden 2021 vapaasukelluksen syvyyslajien MM-kisat kilpaillaan Kyproksella 20.-30.9. Blogissa voit seurata kisajoukkueen tunnelmia ja sivupalkista löydät linkkejä kilpailun tiedotukseen netissä ja SOME:ssa. Tapahtuma lähetetään myös livenä nettiin vedenalaisella dronekameralla. Live on nähtävissä AIDA Freediving -Youtube kanavalla. Kisajoukkuetta tukee tänäkin vuonna Sukeltajaliitto.

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Ossi Peltola

Kuva: Kaj Toivola

Moi! Olen Ossi, vapaasukeltaja Espoolaisen uimaseura Cetuksen sukelluskerhosta. Aloitina Vapaasukelluksen hieman yli viisi vuotta sitten AIDA 2 -kurssilta. Aluksi harrastus oli minulle vain vaivattomasta vedessä liikkumisesta nauttimista ja vedessä rentoutumista. En ole koskaan ollut erityinen vesipeto tai uimari. AIDA -kurssillekin eksyin puolivahingossa. Ennen kurssia olin koittanut sukeltaa altaan päästä päähän (25m) siinä kuitenkaan onnistumatta. Kokeilin myös pidättää hengitystä kotona sohvalla ja lukuisten yritysten jälkeen pääsin viimein minuuttiin. AIDA2  -kurssin läpäisyvaatimus, kahden minuutin hengenpidätys, tuntui lähes mahdottomalta. Ennen vapaasukellusta ainoat varsinaiset kokemukseni vesielementistä olin kerännyt laitesukelluksen kautta. Laitesukeltaessa liikkuminen on jäykkää ja hidasta. Vapaasukellus vapautti noista kahleista ja toi vedessä oloon aivan uudenlaisen vapauden. Harjoittelun myötä hengityksen pidättämisestä tuli helpompaa ja sukellukset alkoivat pidentyä lähes itsestään. Ensimmäisen harrastusvuoden jälkeen sukelsin 100m ilman räpylöitä ja hengenpidätyskin oli parantunut minuutista melkein viiteen. Omien rajojen rikkominen toi uusia onnistumisen tunteita ja harrastus alkoikin jo vahvasti koukuttamaan.

Noin vuoden harjoittelun jälkeen halusin uusia haasteita. Halusin selvittää, että missä ne omat rajat oikein voisikaan olla. Aloin treenaamaan säännöllisemmin ja määrätietoisemmin. Ilmoittauduin myös ensimmäisiin kilpailuihin. Muistan vieläkin sen paniikinomaisen kisajännityksen joka silloin kutkutteli kropassa juuri ennen suoritusta. Heti sukelluksen jälkeen olo oli puolestaan euforinen. Olin taas voittanut itseni ja pystynyt tekemään pitkän sukelluksen kovasta jännityksestä huolimatta. Sijoitus oli joku niistä viimeisistä, mutta todellinen kamppailu oli voitettu jossain aivan muualla - oman pään sisässä. Kisojen rento ja välitön ilmapiiri, samanhenkiset kaverit ja itselle asetetut tavoitteet tuovat kilpailuihin tunnelman jota ei hyvistäkään treeneistä löydä. Suosittelen kaikille harrastajille osallistumista johonkinkin kilpailuun - ihan vaan kokeilumielessä. Vaikka maksimisukeltaminen ei kiinnostaisikaan, niin kilpailuista on mahdollista saada ainutlaatuisia tuntemuksia ja kokemuksia. Itse jäin heti koukkuun! ;)

Kilpaurallani nämä ovat nyt minulle kolmannet MM-kisat. Ensimmäiset olivat myös Serbiassa, vuonna 2015. Silloin en vielä saanut itsestäni aivan kaikkea irti ja kisareissu menikin lähinnä kokemuksen kartuttamiseen. Toisissa MM-kisoissa, Turussa 2016, onnistuin jo huomattavasti paremmin ja pääsin itselleni asetettuun tavoitteeseen: Sain tehtyä oman ennätykseni karsintasukelluksessa ja pääsin sillä B-finaaliin. B-finaalissa kilpaillaan sijoituksista 9-16 ja itse olin lopulta 14. Tänä vuonna kilpailen kahdessa lajissa: Pituussukelluksessa räpylällä (DYN) ja Staattisessa hengenpidätyksessä (STA). Tavoitteena kisoissa on tietysti onnistuneet omat suoritukset ja niiden toteutuessa saatan hyvinkin olla taas finaaleissa mukana.