Vuoden 2021 vapaasukelluksen syvyyslajien MM-kisat kilpaillaan Kyproksella 20.-30.9. Blogissa voit seurata kisajoukkueen tunnelmia ja sivupalkista löydät linkkejä kilpailun tiedotukseen netissä ja SOME:ssa. Tapahtuma lähetetään myös livenä nettiin vedenalaisella dronekameralla. Live on nähtävissä AIDA Freediving -Youtube kanavalla. Kisajoukkuetta tukee tänäkin vuonna Sukeltajaliitto.

torstai 12. lokakuuta 2006

Simo Kurra

Aloitin vapaasukelluksen vuonna 2002 kuultuani lajista laitesukelluskurssilla. Homma vei mennessään heti ja myöhemmin olen tajunnut syynkin. Tämähän on täsmälleen sitä samaa hommaa mitä lapsenakin harrastin ja mistä haaveilin, aikuisikään tullessa juttu vaan unohtui hetkeksi.

Lapsena asuin järven rannalla ja siellä tuli myös vietettyä huomattava osa vapaa-ajasta silloin kun se vaan sula oli. Erityisesti minua kiehtoi vedealaiset näkymät ja virittelinkin kaikenlaisia keinoja pystyäkseni pysymään siellä pitemään...Ikimuistoisin näistä lienee veljeni ja hänen kekseliään kaverinsa kanssa ideoitu pölynimurin poistoilmaan perustunut sukelluslaite. Tietysti pääosin sukelsimme tuolloin henkeä pidättäen ja kisailimme siinä kuka sukeltaa pisimmälle, syvimmälle tai kerää eniten näkinkenkiä. Tietysti (luojan kiitos) "suoritukset" tuolloin olivat vaatimattomia kun ei tekniikasta, paineentasauksesta ja muista pikkujutuista tiedetty mitään.

Aikuisena sitten kärpänen purasi tosissaan kun löysin vanhan rakkaan lajini ja lähes vuosikymmenen sohvalla hometta kerännyt tekniikan ylioppilas jonka suurimmat liikuntasuoritukset liittyivät kauppareissuihin löysi itsestään aivan uuden puolen. Säännöllisen treenin tuloksena alkoivat sukellusajat, matkat ja syvyydet kehittyä ja viehätyin lajin urheilullisesta puolesta, joka antoi minulle samalla sysäyksen innostua urheilusta ylipäätään.

Kilpailu on minulle vapaasukelluksessa toissijaista, mutta on kiva verrata omaa kuntoaan muihin. Tärkeää minulle on kuitenkin jatkuva kehittyminen. Se ei aina tarkoita konkreettisesti suurempaa tulosta, vaan voi myös tarkoittaa rennompaa oloa, teknisesti puhtaampaa suoritusta tai kasvanutta mielihyvää. Ei tosin ole yllättävää että näiden osa-alueiden parantumisesta seuraa myös usein kovempia tuloksia.

MM-kisoihin lähden kunnianhimoisella, mutta realistisella asenteella. Aion ilman muuta rikkoa vanhat ennätykseni reilusti, mutta realistina tiedostan, että tuskin minusta mitalistia tulee. Niin kauan kun kehitystä kuitenkin tapahtuu on homma minulle mielekästä.

Harjoittelustani ja muista mietteistäni voi lukea tarkemmin henkilökohtaisesta blogistani: rakeyard.blogspot.com