Lauantai-iltana pääsimme sitten viimein laskeutumaan Sharm El Sheikhin kentällä paikallista aikaa kello 21.05. Koneesta ulos astuessamme vastassa oli melkoinen lämpöaalto. Oli kuin joku olisi jättänyt todella suuren hiustenkuivaajan päälle, kun mereltä päin puhalsi melko voimakas tuuli ja ilma oli TODELLA lämmin. Muutoin kaikki sujuikin mallikkaasti. Meitä oli hotellin auto kentällä vastassa ja pikapuoliin pääsimmekin hotellille. Sisäänkirjautumisen jälkeen havaitsimme, että muurahaiset vain olivat valloittaneet toisen huoneistamme, mutta huoneen vaihto toi helpotuksen siihen asiaan. Sitten ei kun ilmastoinnit päälle ja nukkumaan.
Aamulla menimme heti klo 7 aamiaiselle, koska treenit ajoitimme ensimmäisenä päivänä noin klo 11. Aamupalan jälkeen olikin sitten vuorossa leikki nimeltä ”missä painot luuraa?” Lupauksesta huolimatta tilaamiani painoja ei ollutkaan toimitettu hotellille, joten niitä oli lähdettävä hakemaan. Vajassa puolessa tunnissa kaikki kumminkin oli taas kunnossa, eli siis hirmuisen nopeasti paikalliset tavat huomioon ottaen…
Sitten treenaamaan. Alku olikin jo tosi lupaava. Pukua päälle vetäessäni revin siitä toisen lahkeen ja laiturilla iso aalto vei maskini eikä sitä Timon pelastusyrityksistä huolimatta löytynyt mistään. Meri vaati taas uhrinsa! Keli olikin melko kova ja se oli ehkä lopullinen niitti rentouden katoamiseen, sillä sukeltamisestani ei tullut juuri mitään. Mikon osa oli ehkä vielä hieman huonompi, sillä otsaontelot eivät nuhan jäljiltä antaneet sukeltaa lainkaan. Joten meistä ainoastaan Timo sai jonkinlaisen treenin aikaiseksi. Tästä on helppo parantaa huomenna. Treenit aloitetaan jo aamuseitsemältä, jotta pahimmalta helteeltä vältytään. Nestettä täällä saa juoda aivan koko ajan jo muutenkin eikä musta kumipuku yllä ainakaan tilannetta helpota.
Treenien jälkeen päätimme hieman koristaa paikkaa ja viritimme Suomen lipun huoneemme ulkopuolelle. Komea siitä tulikin!
Nettiyhteydet täällä hieman takkuaa, joten päivitysten toimittaminen luettavaksenne saattaa olla hieman satunnaista, mutta koetamme sitten tehdä niistä sen verran pitempiä, jos välit venyy…
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti