Vuoden 2023 allaslajien AIDA -kisat kilpaillaan Jejun saarella Etelä Koreassa 10.-17.6. Blogissa voit seurata kisajoukkueen tunnelmia ja sivupalkista löydät lisää linkkejä kilpailun tiedotukseen ja livestreamiin sekä sosiaaliseen mediaan. Live on nähtävissä AIDA Freediving -Youtube kanavalla. Kisajoukkuetta tukee tänäkin vuonna Sukeltajaliitto.

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Mitalien jako ja päättäjäiset


Mitalit jaettiin päättäjäisissä perjantaina ja kyllä olikin todella upeata mennä noutamaan pronssimitaleita kaikkien aplodeeraamana. Se tuntui niin hyvältä, että sen uusisi ihan mielellään. Heh!

Kun ei Mikko päässyt treenaamaan ennen kisoja, niin nyt kisojen jälkeen on Mikko käynyt tekemässä kaksi cwt treeniä. Laittakaapa kommentteihin arvauksia, mikä on Mikon ranking tällä hetkellä cwt:ssä. Jos jollakulla on sisäpiirin tietoa, niin ei sitten kerrota.

Tämä juttu laitettiin blogiin hotellin aulasta bussia lentokentälle odotellessa. Kohta tullaan!

15 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

tervetuloa!kyllä tuon saavutuksen jälkeen onkin mukava kotiutua.ja olisiko mikon ennätys jo 55metriä??
terv.saarijärveltä

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää kotimatkaa! Hienot mitalit!

Olen sisäpiiriä, mutta tästä CWT-tuloksesta en tiedä mitään.
Koska pimeys ja kylmyys ei siellä varmaan vaivannut niin laitetaan kova tulosarvaus 70 m :)

Mikkohan on kovassa kunnossa, joten eiköhän syvyystuloskin parantunut selvästi:)

Terv. TimoP

Anonyymi kirjoitti...

Paimiosta veikataan 65m...!

-v-

Anonyymi kirjoitti...

Tervetuloa kotiin... lentokentällä nähdään ;)

-Heidi-

Anonyymi kirjoitti...

Hmmm...
Veikataan 60 m :)

Saana

Sami huutelee taustalta 66 m :)

Anza kirjoitti...

Hmm... kyllä se Mikko kova poika on, ei siitä mihinkään pääse. Kuitenkin vuorokauden sisään 20 metrin parannus syvyysennätykseen on jo minusta varsin kunnioitettava suoritus.

Oikea vastaus on siis 60 metriä.

Tietojeni mukaan ei ole kukaan suomalainen ekana kesänä vastaavaan syvyyteen aiemmin kyennyt. Hyvä Mikko!

Anza

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut!

Anonyymi kirjoitti...

Hyvin vedetty! perässä tullaan, ehkä ;)

-J

Anonyymi kirjoitti...

Tässä tarinaa Mikon sukelluksista näin turvasukeltajan näkövinkkelistä.

Lauantaina uimme juuri ennen auringon laskua sukellusponttooneille ja köysi oli sattumalta valmiiksi asetettuna 50 metriin. Mikko pompsahti istumaan ponttoonille ja minä tein lämmittelysukelluksen noin 20 metrin varmistaen samalla myös sen, että olimme tulkinneet köyteen merkityt syvyydet oikein. Kaikki kunnossa.

Kymmenen minuutin rauhoittumisen jälkeen Mikko painui syvyyksiin ja noin minuutin jälkeen lähdin itse perään turvasukeltajan tärkeässä roolissa. Tullessani noin 20 metrin syvyyteen vastaan tuli pitkä noro ilmakuplia ja Mikkohan oli ainoa mahdollinen kuplien aiheuttaja syvyyksissä. Näin kuitenkin tasaisesti ylöspäin potkivan hahmon hieman alapuolellani, joten ei ollut syytä huolestua sen enempää vaan jäin rauhallisin mielin odottamaan selitystä hukatulle ilmalle. Noustessamme tasatahtia kohti pintaa Mikko jopa hieman "tuuletteli" uutta ennätystä, joka näytti syntyneen todella helposti.

Pinnalla selvisi, että Mikon maskin sisällä käyttämä pikkuinen nenäklipsi oli hajonnut matkalla alaspäin ja päästänyt hulvattomasti ilmaa maskiin - siinä selitys kohtaamiini kupliin. Sukelluksen kokonaisaika oli 2:10 eli hieman hitaanpuoleinen, mutta toisaalta hyvää sukellusta kannattaa fiilistellä vähän pitempäänkin...

Ilta alkoi jo hämärtymään, joten aikaa kunnollisiin lisäsukelluksiin ei enää ollut. Lisäsimme aamua varten 10 metriä lisää pituutta köyteen ja uimme takaisin rantaan.

Ennen ruokailua kävimme vielä palauttamassa lainaamamme lyijypainot, joten aamulla Mikon olisi sukellettava kaulapainon kanssa. Asia ei kuitenkaan näyttänyt miestä suuremmin huolestuttavan, joten kaikki oli kunnossa seuraavan päivän sukellusta varten.

Aamulla herätys soi kello 5:50 jotta ehtisimme pulahtamaan vedessä ennen aamiaista ja siirtymistä lentokentälle.

Nopeiden aamutoimien jälkeen Mikolle märkkäri päälle ja mars kohti rantaa. Taas rauhallinen uinti ponttooneille ja Mikko istumaan ylös vedestä. Aallokko oli hieman suurempaa kuin edellisenä iltana ja köydellä tuntui selkeä virta. Pikkujuttuja - ei saa antaa häiritä.

Kymmenen minuutin hengittelyn jälkeen Mikko aloitti matkansa syvemmälle kuin koskaan ennen. Pohjalevy odotti tasan 60 metrin syvyydessä. Lähdin perään noin minuutin jälkeen ja ehdin vastaan 30 metrin syvyyteen. Sieltä näin helposti pohjalevylle asti ja Mikko oli matkalla takaisin kohti pintaa. Kohdallani näin hänen ravistavan hieman päätään, mutta muuten nousu pintaan näytti helpolta, joten huolestumiseen ei ollut aihetta. Edellisen illan kauneusvirheistä oli opittu, sillä aamusukelluksella ei enää ilmaa päässyt karkuun. Pinnalla nopean pintaprotokollan jälkeen ensimmäiset kommentit koskivat typpeä ja sitä kuinka hassu se ensimmäinen kunnon typpinarkoosi onkaan... Jälleen uusi kokemus :)

Mikon sukelluksen kokonaisaika oli 2:44 eli aika hitaan puoleinen. Selittäviä tekijöitä oli selkeä virta, joka painoi sukeltajaa pois köyden luota vapaanpudotuksen aikana. Tämä aiheutti vetoa ja sitä myöten kitkaa turvanarun karabiinihakasen ja sukellusköyden välille. Myös Mikon dynaräpylä on ehkä hieman pehmeä syvyyssukellukseen, yksi potku löysällä räpylällä tuo vähemmän metrejä ylöspäin kuin mitä jäykemmällä räpylällä olisi tullut.

Mikon sukelluksen jälkeen oli minun vuoro sukeltaa pohjalevylle. Sain hieman venyttämällä kättä levyn alle omaan kelloon 61.6 metriä ja oma sukellusaikani oli 2:10 eli hieman Mikkoa nopeammin. Sitten olikin aika lähteä uimaan kohti rantaa ja pikaisen suihkun jälkeen nopealle aamiaiselle.

-timok

Anonyymi kirjoitti...

Hieno kuvailu Timok!


Mikko on nyt täällä kotona ja hieno ja painava MM-mitali roikkuu pienois Suomen lipun vieressä. Hieno näky!

MM-mitali muuten painaa monin verran SM-mitaleihin verrattuna :)

Mikko kertoi, että molemat sukellukset (50 +60) olivat todella helppoja. 60 metrissä paineetasaus toimi ihan hyvin ja Mikon mukaan 70 m olisi mennyt saman tien, mutta ei ahnehdita liikaa.

Mikko fiilisteli hitaasti nuo sukellukset, siitä johtui pitkä aika. Aikaa on nautiskella veden alla, kun static menee yli 7 min ja pituussukellukset 3:15 :)

Vuohijärven treeneissä täytyy jatkossa tarkemmin kaiulla etsiä se syvin kohta (Black Hole), ettei pohja tule heti vastaan 40 metrissä ;)

Todella mukavaa, että reissu kääntyi Mikolla sairaan huolestuttavan alun jälkeen koko ajan iloisempiin tunnelmiin!

Tuo mitalikuva kertoo kyllä kaiken:)

Kiitokset Anza ja Timok!

Tästä on Mikon hyvä jatkaa kohti Deeper Blueta.

Kimmo Lahtinen kirjoitti...

Jättäkää kaiutukset vaan suosiolla sikseen ja syvyysharjoitukset, kuten Mikon kaa oli puhetta Sharmissa, kahdessa osassa alkuun (Stepanekin oppien mukaan). Näin saadaan toistoja alle riittävästi ja kehittyminen syviin sukelluksiin mahdollistuu paremmin. Näin päästään takuuvarmasti syvemmälle, turvallisemmin, helpommin ja nopeammin. Vain toistojen kautta tulee osaaminen.

Anonyymi kirjoitti...

Kimmo hei, oikeasti meille kyllä varmasti riittää erittäin hyvin se 35 m perusköysisettimme ;)
Kylmä ja pimeä Black Hole ei nimittäin ole omiaan antaamaan retoutunutta fiilistä, ainakaan näin syksyllä :D

Sen sijaan rentous on löytynyt helposti kirkasvetisessä, 12-14 m syvässä Sippolan louhoksessa, joka on ihan mukava "Green Pool" täällä päin.

Mikon(kin) hyvät vapaasukellustulokset syntyvät vain rentouden kautta.

Jos jotain kiinnostaa Mikon suoritusten salaisuus, niin se näin treenikaverin ja turvasukeltajan kokemusten mukaan sisältää mm. näitä juttuja:
Täydellinen rentous (ennen vaativaa suoritusta 15 min henkinen ja fyysinen rentoutuminen vedessä + henkisesti ja fyysisesti rento suoritus), sukellusvasteen kehittäminen/herkistäminen ja sen maksimaalinen hyödyntäminen, tasainen 1 m/s vauhti dynassa (dnf hitaampi), käsi- ja jalkatekniikan hiominen taloudelliseksi (erit. DNF/CNF), kestävyyskunnon kehittäminen (pitkät jouksulenkit), oikea-aikainen pintautuminen ja HB, puhdas SP (myös treeneissä).

MM- kisoissa kävi eräillä mailla todella noloja ja joukkueen tulokset tuhonneita SP-munauksia. SP on treenattava, niin että se menee varmasti täysin oikein tiukankin sukelluksen jälkeen!

Mikon allas- tai syvyystreeneissä ei ole kertaakaan tullut BO:ta, ja kevään jälkeen ei lievintäkään sambaa. Nuori kaveri tuntee rajansa erittäin hyvin => esim. kaikissa MM-suorituksissa Mariborissa ja Sharmissa valkoinen kortti. Mikko on sanonut ihmettelevänsä että toiset vetää BOn kisoissa. Hänellä kun varoitukset tulevat niin hyvin.

Voimme kyllä kaikki luottaa Mikon harkintakykyyn, kaverille tärkeimmät asiat ovat turvallisuus ja suoritusvarmuus. Aika yllättävät vahvuudet, kun näin nuori kaveri kyseessä :)

Tsemppiä kaikille Suomen vapaasukeltajille ja rentoja sukelluksia!

Ps. Tässä on taas puristettavaa, että pysyn ½-tavoitteessani Mikon tuloksista => 101 m dyn ja 30 m cwt, aikas tiukaksi alkaa mennä vaatimukset :O

Kimmo Lahtinen kirjoitti...

Juu tuohon kahden osan Syvyysharjoitteluun riittää parkikymppiä vettä ja sillä tekee jo ihmeitä: 1. osa on treenaamista vapaapudotukseen saakka täysillä keuhkoilla esim. 4-6 (kovempi potku)+ 4-6 (kevyempi potku, vapaapudotusta valmisteleva osuus) ja 2 osa on vapaapudotuksen treenaamista tyhjillä keuhkoilla alusta niin syvälle kuin menee käännöksineen (pää alhaalla koko ajan). Molemmissa vettä siis max 20. Kun homma alkaa sujua niin vaiheet voi sitten yhdistää paremmissa olosuhteissa aina silloin tällöin.
Btw ensi vuoden yksilö MM on Tanskassa (allas) ja syvyyskisa osuukin Mikon unelmoimaan paikkaan, tiedät varmaan mitä tarkoitan ;-) --> ei ole julkinen tieto vielä

Anonyymi kirjoitti...

Sippolassa Mikko on treenannut vapusta alkaen myös tyhjillä keuhkoilla 12-14 metriin ja toistoja paljon, parhaimmillaan taisi olla yli 40 kertaa/2 h.

Kyseessä on kuin iso allas, noin 50x80 m, kirkas ja puhdas vihertävä pohjavesi, ei tuulta eikä aaltoja, kun on komeat 10 m korkeat punagraniittiseinät altaan ympärillä :)

Lauri yritti ostaa kuulema paikan ja rakentaa freediving-mökin louhoksen rantaan, mutta maanomistaja ei myynyt. Kouvolan ja Kotkan sukellusseuroilla on maanomistajan kanssa sopimus paikan käytöstä ja avain puomiin. Me yleensä kävellään puomilta se 200 m, vapasukeltajillahan ei kamoja juuri ole ;), mitä nyt FIM painot 15 kg, ponttoonilautta köysineen, muutama kassi neopreenikamoja yms. pientä :DD Ei tarvi käydä sinä päivänä salilla.

Muuten tuosta rentoudesta vielä:
Mikko sukelsi pituutta vielä 150 m sen jälkeen kun palleanykäykset alkoivat ja jalat alkovat mennä hapoille - ja pysyi henkisesti ja (muuten)fyysisesti rentona koko ajan ja tuli riskeeraamatta(!) oikea-aikaisesti pintaan....tässä ollaan menestysasian ytimessä.


Mikko kertoi syvyyssukellus-MM-kisojen 2009 paikan. En ihan kyllä uskonut... Mutta toisaalta tiedän ko. paikan innokkaan puuhamiehen kyllä sellaisen pistävän pystyyn mielellään jos homma hänelle annetaan:)
Todella hienoa, jos toteutuu - unelmapaikka syvyyssukellukseen ja muutenkin.
Tällaiset unelmat vievät osaltaan eteenpäin ja antavat huimasti motivaatiota, olen sen vierestä nähnyt:)
Vapaasukelluksessa on vielä se hyvä puoli, että ei tarvi odottaa 2-4 vuotta seuraavaan isoon arvokisaan :)

Kilpavapaasukelluksen eräs viehätys on, että lajiin littyvää fysiologiaa ei vielä kovin hyvin tunneta ja treenitapoja vasta kehitellään. Lisäksi ollaan äärioloissa, joissa eri ihmisten keho ja mieli reagoi keskenään hieman eri tavoin.

No eiköhän tämä takavasemmalta tilitys jo riitä...

jome kirjoitti...

Höh, huomasin tän vasta nyt.

Hieno sukellus ja kyllähän se on ollut jo tulossa. Oikea kombinaatio rutiinia ja järkeä, mutta myös tervettä kunnianhimoa ja tahtoa niin hyvä siitä tulee.

Kimmon ehdottama 2-vaiheinen harjoittelu kyllä toimii ja on suomessa kenties järkevin tapa treenata. Mutta sen kerran kun egyptiin pääsee niin pitää sitä nyt sen verran katsoa että mihin treeni riittää (sukelluskuvauksesta kuitenkin päättelen että mistään kamikaze-sukelluksesta ei tässä ollut kyse - päin vastoin, tuolle pohjalle on hyvä rakentaa)