Ossi Peltola

Olen harrastanut vapaasukellusta noin kaksi vuotta. Lajin löysin sattumalta, kun minut houkuteltiin AIDA 2 -kurssille. Aluksi en ollut juurikaan kiinnostunut koko hommasta, mutta ajattelin perusteiden oppimisesta olevan hyötyä laitesukelluksessa, jonka intohimoinen harrastaja olin. Kurssilla mielenkiintoni kuitenkin heräsi. Lajihan on varsin monipuolinen ja haastava! Alussa suurimmat haasteet liittyivät tekniikkaan ja rentoutumiseen veden alla. Laitesukellus oli kyllä tutustuttanut minut elementtiin, mutta hengenpidätyksen aikaiset tunteet ja ajatukset olivat ihan uusia. Pikkuhiljaa rentouden löytyessä, tekniikan parantuessa ja pään pysyessä paremmin kurissa myös sukellukset alkoivat pidentyä. Omien rajojen rikkomisesta tuli hyvä fiilis, joka motivoi jatkamaan harjoittelua.

Kilpailemisen aloitin vajaan vuoden harrastamisen jälkeen. Ensimmäisissä kisoissa jännitys oli katossa ja ihmettelin miten kukaan pystyy sukeltamaan pitkälle tällaisessa tilanteessa. Samalla se avasi myös uuden henkisen haasteen: Jos kisarentouden saa hallintaan ja pystyy suoriutumaan hyvin, niin on jo aika mentaaliguru. Siitä taidosta voisi olla hyötyä sukelluksen ulkopuolellakin. Siispä ilmoittauduin seuraaviin kisoihin, ja sitä seuraaviin... Nyt takana on kahdet SM-kisat ja kansainvälistä kokemusta keräsin ensimmäisen kerran helmikuussa Riga Freediving Cup -kisoissa. Kilpailuissa pääsee turvallisesti kokeilemaan omia rajojaan mukavassa seurassa ja pienellä lisäjännityksellä höystettynä.

Turun MM-kisoissa osallistun staattiseen hengenpidätykseen (STA). Kisamatkalta odotan uusia tuttavuuksia, rentoa meininkiä ja hyviä sukelluksia. Näissäkin kilpailuissa tavoitteenani on omat onnistuneet suoritukset. Tiedän, että kyllä se pitkä sukellus sieltä tulee, kun vaan saan pidettyä perusasiat kunnossa.

Paula Hietanen

MILLOIN ALOITIT VAPAASUKELLUKSEN JA MIKÄ PITI HARRASTUKSEN PARISSA. 

Oli kevät 2013, kun kuulin ensimmäisen kerran, että sellainen laji, kuin vapaasukellus on olemassa. Poikaystävän yllyttämänä -no, ei tarvinnut paljoa yllyttää- lähdin kokeilemaan hallille saisinko rikottua edellisen sukellusennätykseni, viisi metriä pituutta. Oikeilla varusteilla ja kärsivällisellä ohjauksella lajin kokeilu lähti aloitustasoon nähden loistavasti liikkeelle. Vedessä lutraaminen kun ei ollut kuulunut missään muodossa vakiharrastuksiini. Tarkoituksena oli lähteä muutaman kuukauden päästä yhdellä lomalla sukeltelemaan ja jonkinlainen pohja oli hankittava tai ainakin opeteltava siihen, että on snorkkeli suussa. Varsinaisen määrätietoisena tai tavoitehakuisena harrastus ei siis alkanut.. Syksyllä sukeltelu jatkui hieman määrätietoisemmin ja aikansa kun allasta oli tahkonnut edestakaisin alkoi kilpailuvietti heräillä, että josko minustakin olisi vielä "vanhoilla päivilläni" kilpailemaan. Ja kun pikkurilli oli annettu, niin täällä minä nyt olen: taas keskellä MM-kisahuumaa.

MIKÄ ON PARASTA VAPAASUKELLUKSESSA
Vapaasukelluksen ehdottomasti paras puoli on sen monipuolisuus. Treenaaminen hyvää sukellusta varten ei ole vain sukeltamista vaan kaikkea mahdollista liikuntaa maan ja taivaan välissä. Moneen muuhun lajiin verrattuna vapaasukelluksessa vaaditaan kovaa henkistä kanttia ja tasapainoa, mikä tekee valmentautumisesta todella mielenkiintoista. Yhtä oikeaa reittiä ei ole. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Uskomatonta, ja samalla hyvin kannustavaa ja motivoivaa, on myös nähdä ja tuntea oikeanlaisen treenin vaikutukset.

MITEN HARJOITTELET
Pakko kuitenkin myöntää, että vaikka vapaasukellus antaa paljon, niin totinen kilpaurheilu myös vaatii asioita. Peruskuntokaudella treenejä on kuutena päivänä viikossa sisältäen kaikkea mahdollista. Räjähtäviä intervalleja, raakaa raudan repimistä, hermottavaa tasapainottelua, puuduttavan pitkiä peruskuntolenkkejä, taulukoita, taulukoita ja taas taulukoita niin olohuoneen lattialla kuin altaallakin, hengitystreenejä ja rentoutumista, henkistä valmentautumista harjoitusten ja kirjallisuuden kautta, unohtamatta niitä kaikista tärkeimpiä, riittävää lepoa ja unta, mihin olenkin viimeaikoina satsannut kovasti. Korvaamatonta on myös jatkuvasti karttuva kokemus ja sukelletut metrit. Ilman toimivia tukijoukkoja ja valmentaa ei hommasta tulisi kohdallani kuitenkaan yhtään mitään, joten heille kuuluu myös suuri kunnia tuloksistani.

MITKÄ OVAT TAVOITTEET MM-KISOISSA JA MITÄ ODOTAT MATKALTA.
Toiset MM-kisailut elämässäni ovat siis juuri pyörähtämässä käyntiin ja voi pojat kuinka on hauskaa. Tuttuja naamoja on jo jokapuolella ja olo on suorastaan kotoisa. Kisaympäristö tuntuu rennolta ja rauhalliselta. Järjestelyt toimii, ruokahuolto pelaa ja sänky on sopiva. Mitä muuta kilpailija voisi vaatia organisaatiolta ja ympäristöltä? Omat vaatimukset itselleni ovatkin sitten asia erikseen. Tavoitteenani on tehdä tietenkin hyväksytyt suoritukset ja jonkun lajin PB. Jos siinä sivussa pääsee muutamaan finaaliin, niin sen parempi. Tavoitteet ovat siis maltilliset, mahdolliset ja kannustavat. On tullut jo opittua kantapään kautta (taas), että norsu syödään palasina, ei kokonaisena.

Setä S. Severinsenin tavoin sisäinen hymy rinnassa paistaen kohti uusia asioita.

Kohti Serbiaa

Vuoden 2015 allaslajien MM-kisat kilpaillaan Belgradissa Serbia. Paikka on siis sama kuin edellisissä kisoissa 2013, jolloin kisoihin osallistui Suomesta iso joukkue hienoin tuloksin. Joukkueen ubeat kisa-asut muistetaan vieläkin maailmalla.

Tänä vuonna kisoihin lähteen pienempi joukkue järjestäjän rajoitusten takia. Enemmänkin olis ollut lähettää huippusukeltajia, mutta kisoihin valittiin seuraava joukkue. Muutama valituista harkitsee vielä osallistumismahdollisuuksiaan, mutta hienot kisat on taas tiedossa, ja niistä voi sitten lukea lisää täällä blogissa matkan varrella ja ennenkaikkea kisojen aikaan. Joukkuetta tukee Ursuit joka on tarjonnut vähintäänkin yhtä upeat kisa-asut kuin vuonna 2013. Joukkueen kapteenina toimii kokenut ja luotettu Kaj Toivola.

Blogissa seuraamme tällä kertaa kisoja ensikertalaisen silmin. Ossi ja Paula ovat harjoitelleet aktiivisesti laji muutaman vuoden ajan ja kilpailleet viimeiset pari vuotta. Molemmat ovat kehittyneet tasaista tahtia, ja hieno asenne yhdessä kilpailumenestyksen kanssa avasivat tilaisuuden osallistua MM-kisoihin. Blogin ohella menoa voi seurata tapahtuman aikana kisjojen FB- ja nettisivuille sekä AIDA:n FB ryhmässä.

Miehet:
Mikko Niemeläinen
Mikko Anttonen
Ossi Peltola
Jaakko Keskitalo
Antero Joki

Naiset:
Paula Hietanen
Elle Höyden



Team Finland 2013 Serbian Belgradissa.

Vuoden 2015 joukkuetta

Vuoden 2015 joukkuetta iloisissa tunnelmissa Mäkelänrinteen SM-kisojen jälkeen tuliuusissa Ursuitin edustusasuissa. Kovat tulokset ennustavat hyviä sijoja myös MM-kisoissa.