Tänään oli toinen virallinen treenipäivä. Taas olivat pistäneet Suomen ensimmäisenä treenivuoroon, mokomat. Tuskainen herätys siis vaihteeksi. Pääsimme kuitenkin merelle, joka oli eilisiltaisen ukkosmyrskyn jälkeen tänään poikkeuksellisen rauhallinen. Antero yritti mennä 88 metriin, mutta kääntyi 81 metrissä. Mikko yritti mennä 85 metriin, mutta kääntyi 80 metrissä. Mouthfillin kanssa ei ole vieläkään päästy täydelliseen yhteisymmärrykseen siitä, kuinka sukelluksen aikana tulisi toimia. Sinus-floodaus ja voiman pimeälle puolelle siirtyminen alkavatkin vaikuttaa päivä päivältä yhä houkuttelevimmilta.
Jone sen sijaan oli eilisten vakavien vastoinkäymisten jälkeen tänään kuin uudelleensyntynyt; uskoa ja toivoa täynnä. Säteillen ylimaallista rauhaa ja sulavuutta tämä valaistunut gurumme sukelsikin 60 metriä niin täydellisesti ja kauniin koskettavasti, että kaikilla paikallaolijoilla tuli kyynel silmään ja pala kurkkuun. Tanskalainen Henning päätti treenin lopuksi vielä testata pelastusorganisaation toimintavalmiutta ja näytteli saaneensa pahan tajunnanmenetyksen pintautuessaan. Turvaajien toiminta oli hieman nihkeän oloista, mutta olisi Tanskan toivo
kuitenkin eloon jäänyt.
Tänään piti myös ilmoittaa ennakkotulokset kisapäiville. Voittonumerot ovat: Antero - 85 m, Mikko - 81 m, Jone - 60 m. Mikko ja Jone sukeltavat huomenna, Anza ylihuomenna. Mikolla on mukavasti pientä flunssan alkua kurkkukivun muodossa, mutta toivottavasti korvat ja poskiontelot pysyisivät auki vielä huomisen kisavedon ajan. Sen jälkeen ei ole niin väliä.
Ainii... käykäähän myös katsomassa Kimmo Lahtisen kuvat Okinawan kisoista: http://freediving.pictures.fi/kuvat/2010/Okinawa/
3 kommenttia:
Kuvista päätellen tunnelma alkaa sähköistyä kisapaikalla.
Hienoa että Jonella kulkee syvyyshommat siellä noin upeasti ja että pystyitte näppäilemään liikuttavat sananne ja välittämään koskettavan tunnelman tänne sinivalkoiseen kotomaahamme. Täällä vapaasukelluksen ystävien sankka meri odottaa kisojen starttia jännityksestä väristen, hengitystään pidättäen ja sen jälkeen hook breathin avulla juuri ja juuri tajuissaan pysyen, kunnes hengitys taas uudestaan salpautuu ajatellessamme urheilijoitamme siellä kaukaisella saarella muiden kansakuntien syvimpien edustajien joukossa.
TimoP
Kuuntelen tässä parhaillaan Mikon kurkkulaulua. Sillä meni tän päivän dyykit ok ja on nyt vissiin vähänkin liian onnessaan siitä. Itelleni ei taas menny kaikki ihan putkeen. Startti pieleen ja paluumatkalla vielä turvasukeltaja törmäs pää edellä muhun. Protestin kautta suurella todennäköisyydellä huomenna uusiksi...
- J
toivottavasti rotesti menee läpi!! tsemiä kaikille. t; mikko, opetuslapsi. ; )
Lähetä kommentti