Noniin! Ensimmäisestä kisapäivästä toivuttuamme joukkueemme pääsi jatkamaan valkoisten korttien hamuilua. Tällä kertaa Suomen maajoukkue osallistuisi kaikkien jäsenten voimin pituussukellukseen ilman räpylöitä.
Ennen itse kisoja ei oltu etukäteen ilmoitettu, että DNF sukelletaan 50 metrin altaassa. Valtaosa Suomenkin joukkueesta on tottunut lajia harjoittelemaan 25 metrin altaassa ja joukkuettamme kummastutti kovasti kisajärjestäjien päätös pysyä 50 m radoissa. Burgasin uimastadionin allas on kuitenkin mahdollista jakaa kahtia 25 m ratoihin. Asiaa ihmeteltiin aikaisempina kisapäivinä event committeessa muidenkin maiden voimin, valtaosa olisi halunnut sukeltaa 25 m altaassa.
Ensimmäiseksi Suomea edusti triplauhka; Marika, Iiris sekä Miro kaikki pääsivät lähtemään samassa lähdössä. Marika oli ennakko-odotukset huomioonottaen sukellukseensa erittäin tyytyväinen. Iiris pohti eri tapoja protestoida 50 m altaanmittaa esimerkiksi sukeltamalla jalat edellä tai tekemällä käännöksen takaisin lähtöruutuun 25 m kohdalla eli puolivälissä allasta. Miron tavoitteena oli sukeltaa 125 m, kuitenkin jokin uusi voima sisällä sai Miron pintautumaan aiemmin. Marika sukelsi 77 m, Iiris 88 m ja Miro 123 m, kaikki saivat valkoisen kortin siistin pintautumisen jälkeen. Iiriksen sukellus oli vielä lisäksi personal best.
Seuraavassa suomalaisedusteisessa lähdössä sukelsivat vierekkäisillä radoilla käsi-kädessä Janita sekä Kimmo. Janitalla oli tunne, ettei sukelluksensa sujuisi yhtä hyvin kuin parin kuukauden takaisissa SM-kisoissa. Kimmo oli kovasti leipääntynyt kisajärjestäjien päätöksestä käyttää 50 m allasta ja harkitsi jättää sukelluksen väliin. Joukkueen järkyttävän suurella ryhmäpaineella Kimmokin päätti lopulta sukeltaa. Janita sukelsi ennakkojännityksestä huolimatta oman kisaennätyksensä. Mukavan tuntuisen sukelluksen päätteeksi Janita pintautui 126 m kohdalla sijoittuen koko kisoissa sijalle 12. Janita oli erittäin tyytyväinen ja Miro erittäin tyytyväinen, kun valkeni, että Janita sukelsi Miroa 3 m pidemmälle. Onneksi Miron egoa kannattelee Miron pari metriä kovempi kisaennätystulos aiemmista kisoista. Kimmo puolestaan sukelsi omaan tapaansa valkoisissa uppopallospeedoissa maskin kanssa 127 m ketutuksesta huolimatta.
Tommi sai seuraavaksi lähteä sukeltamaan muiden maiden kilpakumppanien kanssa. Tommia jännitti kovasti miten käy 50 metrin altaassa, Tommikaan ei aiemmin ollut sukeltanut ilman räpylöitä kuin 25 m altaassa. Jännitys kuitenkin hälveni kesken sukelluksen ja Tommilla oli jo sadan metrin käännöksessä tunne, että sukelluksesta tulee onnistunut. Tommi pintautui 133 m kohdalla ja sai tästä suorituksesta valkoisen kortin.
Ossi sukelsi suomalaisista viimeisenä. Ossi kertoi kokeneensa jo ennen sekä sukelluksen aikana puhdasta ketutusta. Ossi tuli pintaan 1 m oman AP:nsa jälkeen ansaiten valkoisen kortin 71 m sukelluksella.
Suomen joukkue siis haali yhteensä seitsemän valkoista korttia yhtenä kisapäivänä ja sukelsi yhteensä 744 metriä. Ostaripizzojen jälkeen kisakommentaattori Brandon kutsui joukkueen hotellillensa saunomaan. Joukkueen koon vuoksi kuljimme kahdella taksilla. Ensimmäisen taksin väki tajusi perille päästyä, että ko. hotellin sauna on tiistaisin kiinni. Pienen paniikin jälkeen Miro löysi taksikuskin vinkin perusteella toisen hotellin spa-osaston, jonne suuntasimme sitten joukolla. Mukaan saunomaan liittyivät Puolan Tomasz sekä USA:n Evan.
Saunan jälkeen liityimme yhteisillalliselle läheiseen ravintolaan. Mukana oli valtava määrä sukeltajia. Yhteisillallisella edustettuna mm. Ruotsin, Puolan, Taiwanin, Turkin, Kroatian, Serbian, Australian, USA:n sekä UK:n joukkueiden edustajia. Ravintolan henkilökunta ei jostain merkillisestä syystä suostunut alkuun jakamaan valtaisan sukellusseurueen laskua osiin ollenkaan, joten joukkueemme lopulta jätti oman osuutensa tasarahana paikallista valuuttaa pöytään ja poistui vähin äänin paikalta. Illallisen päätteeksi osa seurueestamme kävi vielä pulahtamassa mustassa meressä hyttysparven pakoilumielessä ennen hotellille vetäytymistä.
