Static - tiukkaa henkistä vääntöä ja tiivistä kisatunnelmaa

Static meni melko lailla odotetun mukaisesti. Punaisia kortteja ilmestyi tuomareiden käsiin todella vähän ja yksi niistäkin muuttui valkoiseksi protestin kautta. Kärkikolmikko on edelleen tiiviinä ja dynamicista tulee todella jännittävä. Suomi on edelleen neljäntenä kyttäysasemissa, mutta Uusi-Seelanti putosi kannoilta yhden epäonnistuneen pintaprotokollan johdosta staticissa. Suomalaisten static tulokset: Jonerik 6:37, Mikko 7:14 ja Antero 7:04. Suomi osoitti taas vahvuutensa staticissa, sillä ainoastaan Tanska sai meitä enemmän pisteitä tästä lajista.

Kokonaistilanne kahden lajin jälkeen:

DEN 506.6
JPN 501.4
FRA 488,8
FIN 456,0
USA 415.6
NZL 389,2
NOR 348,4
GER 261,8
GBR 230,2
CAN ???

Naiset:

USA 391,6
RUS 389,4
JPN 379,6
CZE 352,6
FRA 332,4

Tiukkaa on siis miehissä ja naisissa kärjen osalta. Yritystä riittää varmasti jokaisella pituussukellukseen, joka on kahden päivän päästä. Huomenna siis treenaillaan ja lauantaina kisataan. Jännittävää!

Allastreeniä

Eilisen lepopäivän jälkeen suuntasimme taas altaalle treenaamaan. Jone teki helpon näköisen 6.03 staticin. Mikko yritti herätellä 215 m dynassa hieman kadoksissa ollutta sukellusrefleksiä tekemällä 105 metrin dynamicin puolityhjillä keuhkoilla. Anterokin teki jonkun mukavan staticin ja testaili dolfin-räpylää. Sopivasti treenin lopuksi, juuri Jonen lähes hävittyä uintikisassa japanilaiselle tytölle, alkoi mukava ukkoskuuro.


Tänään piti myös ilmoittaa huomisen static-kilpailun ennakkotulokset: Jone 0:01, Mikko 4:00, Antero 4:30. Illalla kävimme syömässä ja vaihtamassa valokuvia tsekkiläisten kanssa. Pari geishaakin oli eksynyt sekaan. Lisäksi Mikko joutui salakavalan ninja-hyökkäyksen kohteeksi.

Kokonaistilanne syvyyden jälkeen

Tässä kokonaistilanne miesten osalta ensimmäisen lajin jälkeen:

JPN 255
DEN 250
FRA 243
FIN 205
NZL 193
USA 192
CAN 88

Naiset:

CZE 193
RUS 186
JPN 179
USA 170
FRA 156

Ja vielä muutama sekajoukkuekin, jotka itse olisin liittänyt miesten sarjaan:

NOR 145
GBR 103
GER 85

Jos spekuloida halutaan, niin onhan tuossa ihan mukavat asetelmat olemassa Suomen osalta. Kärkikahinat ovat kiivaat ja punaisten korttien vaara on olemassa, joten mikä tahansa kärkikolmikosta saattaa pudota pelistä pois. Pelkästään puhtailla suorituksilla tuota eroa on kyllä vaikea saada kärkikolmikkoon kiinni. Staticin osalta olemme melko vahvoja, mutta dynassa meikäläinen joutuu antamaan liian paljon tasoitusta noille 200 metrin kavereille. Sitten on muistettava vielä sekin, että takana vaanii Uusi-Seelanti, jonka kaverit tekevät kovaa jälkeä kaikissa allaslajeissa. Sieltä saatetaan tulla ohi, koska eroa on vain 12 pistettä. Mielenkiintoista joka tapauksessa. Toivottavasti siellä Suomessakin pysyy mielenkiinto yllä.

Toinen cwt kisapäivä... viimeinkin...

Oli sitä jo odotettukin. Homma meinasi mennä ihan turismin puolelle, kun toista kisapäivää siirrettiin tuuliolosuhteiden vuoksi kahdella päivällä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Päivä alkoi hieman pilvisenä, mutta lämpimämä, kuten täällä on ollut tapana. Aamulla klo 8.00 bussiin pakkautui porukkaa niin paljon kuin siihen vain mahtui. Tunnelma oli tiivis heti alkuunsa. Vajaan tunnin ajelun jälkeen purkauduimme Jonen kanssa bussista satama-alueelle muiden mukana. Venettä kisapaikalle oli odoteltava taas yli puoli tuntia. Seuraava odottelu olikin sitten Warm Up-veneessä kymmenen minuutin venematkan jälkeen. Siellä sai istua paikoillaan noin tunnin ennen alkulämmittelyjä. Aikanaan pääsin sitten veteen ja lämppärit sujuivatkin mukavan rennosti. Tuli hyvä ja luottavainen olo omaan sukeltamiseen.

Noin 20 minuuttia ennen lähtöä siirryttiin kisaveneen perälaudalle istuskelemaan. Siinä sitten rauhassa maailmaa katsellessa kuului vierestä hieman epäuskottavaa puhetta englanniksi. Edelläni sukeltanut Guillaume Ranskasta oli alas mennessään tavannut epätoivottavan vieraan. Outo köysi oli kietoutunut kisaköyden ympäri noin 95 metrissä. Guillaume koitti väistellä mokomaa, mutta matka pysähtyi 99 metriin, kolme metriä ennen pohjaplaittia. Sitten olikin edeessä ensin 14 minuutin viivytys, kun kisaorganisaatio alkoi nostaa kisaköyttä ylös. Kas kummaa!! Siellähän se oli köysi edelleen kietoutuneena kisaköyden ympärille vielä pinnallakin. Sen verran raskas paino tuntui olevan toisessa päässä, että paikalliset päättivät vetää köyden kauemmaksi toisella veneellä, jotta päästiin jatkamaan sukelluksia. Kaikkiaan viivytystä tuli tästä hässäkästä 28 minuuttia. Meinasi tulla Anterolle kuuma odotellessa.

Lopulta pääsin kisaköyteen kiinni. Rauhallista hengittelyä pinnalla niskatyynyyn nojatessa, joten kohtuulliset aallotkaan eivät haitanneet yhtään. Kun tuli aika lähteä, vedin keuhkot täyteen, pakkasin vielä lisää, käännyin vatsalleni ja taitoin alas. Videokuvaaja vilahti ohi noin 15 metrissä, 25 metrin jälkeen täytin suuni ilmalla ja vain valuin alaspäin. Jossakin kohtaa vesi hieman viileni, mutta vasta 65 metrin syvyyshälyytys kertoi missä mennään. Tiesin jo siinä kohtaa, että pinnalla odottaa valkoinen kortti. Tämä oli toinen sukellus koko reisulla, kun mouthfill pysyi suussa alas asti. Paineentasaus oli helppoa. Tagi pohjalta mukaan ja pintaan. Ei ollut millään tavalla tiukka sukellus ja vaikka pinnalla tuntui tämäkin oma ennätys mukavalta, niin nälkää jäi kyllä vielä jatkoonkin. Yli 90 metrinen on Anteron kropassa vielä olemassa, kunhan vain keskittyminen mouthfillin suhteen on kohdallaan, matka ei vielä rajoita. Kuulin jälkeenpäin, etteivät huulet edes pahasti sinertäneet hapenpuutteen johdosta pintautuessa. Varaa on siis vielä, kunhan vain pääsee alas.


Seuraavaksi käännetäänkin sitten koko joukkueen katseet allasta kohden. Pojat ovatkin tehneet jo tosi kovia treenituloksia dynassa, joten katsotaan, miten jatkossa homma sujuu.