Treenit treenattu...

Nyt on treenit treenattu, monoräpylä vahattu ja viimeiset pennoset vaihdettu Tanskan kruunuiksi. Huomenna joukkueemme taival kohti vapaasukelluksen MM-kisoja alkaa!

Pyrimme dokumentoimaan matkamme tapahtumat mahdollisimman tarkasti tähän blogiin, joten silmä tarkkana seuraamaan päivityksiä. ;)


Uutisista pystyt myös seuraamaan aikaisempien maajoukkueiden edesottamuksia...

Eva Ernkrans

Jag provade på fridykning första gången i maj 2006. Jag ´jobbar som badvakt på Mariebad och det var en arbetskamrat som sysslade med fridykning som skulle visa en annan kollega, jag tänkte att jag kan väl titta på en stund, det slutade med att jag också ville prova att hålla andan och sen var jag fast.

Jag vart riktigt fast och ville prova fler dicipliner, köpte mig ett par fenor och tränade med Freediving Team Åland 2 gånger i veckan. Min första tävling gjorde jag på min 49 årsdag, lite sent i livet kanske en del tycker men jag tror inte det är negativt, jag tror man kan vara i vilken ålder som helst, när man blivit lite äldre har man kanske lite mer lugn och harmoni.

Flera tävlingar har det blivit, våran egen klubb har haft Finnkampen 2 gånger och jag har varit med i Uppland Indoor Challenge, SM i Uppsala, Nordic Deep och det var där som jag tävlade första gången i djupdykning och det vill jag prova mer på.

Efter Nordic Deep 2008 köpte jag min första monofena och det var en skön känsla att simma med den. Hade lite otur inför VM I Århus 2009 min fena sprack 8 veckor före tävlingen och det vart lite lätt panik. Jag beställde en ny och hade tur att få den på 3 veckor så jag skulle hinna träna med den lite före tävlingen. Det var en stor upplevelse med VM, var nöjd med alla mina resultat och kanske mest med statiska, jag kom till B-final och lyckades göra ett ännu bättre resultat på finalen.

Ska bli spännande med djup VM i Kalamata i Grekland i september, jag har aldrig dykt i varma vatten så det ska bli riktigt spännande att prova det, och hoppas förstås på nya djup resultat. Och som vanligt få träffa alla likasinnade som brinner för samma sak FRIDYKNING.

Jonérik Ekström

Ensimmäisen staattisen hengenpidätyksen olen kuulemma suorittanut jo hyvin nuorena. En kuunnellut äitäni, jonka seurauksena tipuin liikkuvasta veneestä pää edellä mereen. Oli kai siinä jokunen sekunti kulunut ennen kuin saivat pojan oikein päin ja takaisin veneeseen. En voi kuitenkaan väittää, että vapaasukellusharrastukseni olisi alkanut siitä, mutta siitä on varhaisimmat muistot ja meri on aina tavalla tai toisella vetänyt puoleensa. Liityin jo nuorena porvoolaiseen sukellusseuraan Mureenan norppiin, jossa tuli useampi vuosi leikkimielisesti pelattua uppopalloa hallivuorolla sekä snorklattua seuran reissuilla. Laitesukelluskurssin suoritin 15-vuotiaana, mutta muuttuneiden kiinnostuksien myötä harrastus jäi melkein heti kortituksen jälkeen. Mielenkiinto sukeltamiseen heräsi lopulta uudestaan henkiin kesällä 2006 ja pienen sattuman kautta päädyin FDTF:n syysleirille ja sillä matkalla ollaan edelleen.

Näiden vuosien aikana olen tutustunut moniin Suomen vapaasukeltajiin ja ehtinyt olla mukana sekä kisaamassa että järjestämässä kisoja. Kaikin puolin vapaasukellus on ollut erittäin opettava laji minulle ja siinä opittuja taitoja olen pystynyt soveltamaan moneen muuhun elämänalueeseen.

Odotan innolla Kreikan syvyyskisoja. Kisat ovat luonteeltaan erilaiset kuin Århusin yksilökisat tai Okinawan joukkuekisat. Århus oli allaskisa ja ensimmäinen MM-kisani, jolloin en varsinaisesti osannut sanoa kuinka tulen onnistumaan. Okinawa oli taas joukkuekisa, jolloin oli otettava huomioon koko joukkueen onnistuminen. Kreikassa syvyyttä sukelletaan kolmessa eri lajissa. Jokaisen lajin treeneissä ja kisasukelluksissa on onnistuttava, sillä aikaa valmistaumiseen on vähän ja kisasukelluksia tiheässä kilpailuviikkona. Yksilökisassa paine onnistumisesta on pelkästään kisaajan omissa tavoitteissa. Tähän asennoitumiseen auttaa jo kertynyt kisakokemus ja tavoitteena onkin valkoinen kortti jokaisessa lajissa sekä oman tason nostaminen Suomen kärjen tuntumaan.