Aamu valkeni pilvisenä ja tihkuisena. Hotellin aulasta löysimme Ranskan joukkueen, hallitsevan maailmanmestarin. Siellä odotti jälleen myös 篠宮 龍三, joka oli onnekseen löytänyt eilen harjoitusten jälkeen kadottamansa monoräpylän tanskalaisten hellästä huomasta. Tervehdysten ja aamupalan jälkeen suuntasimme taas merelle päin, joka oli valitettavasti tänään eilistäkin vihaisempi. Syvyysköysi ei millään suostunut menemään suoraan alaspäin, vaan virtauksen takia se oli vinossa, ja aallokkokin oli melko kovaa. Laitoimme oman hienon Suomesta tuodun köytemme suosiolla 50 metrin syvyyteen ja jätimme sitä syvemmät sukellukset paremmille päiville.
Jone teki haastavista olosuhteista huolimatta oman ennätyksensä ja kävi katsomassa, millaista elämä on 50 metrin syvyydessä. Sukellus oli rento ja paineentasauskin sujui ongelmitta. Mikko teki viisi sukellusta 50 metriin, ja sukeltajantaudin riskin takia teki ylöstullessaan aina pienen deco-staticin 5-10 metrin syvyydessä ennen pintaan tuloa ja piti sukellusten välillä 10-15 minuutin tauon.
Harjoitusten jälkeen menimme syömään hotellin 10. kerroksen ravintolaan, jonne suurten fanfaarien ja pyroteknisten tehosteiden saattelemana saapui myös Antero. Joukkueemme on vihdoin kokonaisuudessaan paikalla, joten olemme valmiit siirtymään suunnitelman seuraavaan vaiheeseen, jota kutsumme nimellä "The Ultimate World Domination".
Huomenna on lepopäivä, jonka käytämme suuntaamalla tutustumaan Okinawan suureen akvaarioon. Meitä ei taideta kuitenkaan päästää akvaarioon sukeltamaan, joten täytynee tyytyä katselemaan kaloja akvaarion ulkopuolelta.
