Vuoden 2023 allaslajien AIDA -kisat kilpaillaan Jejun saarella Etelä Koreassa 10.-17.6. Blogissa voit seurata kisajoukkueen tunnelmia ja sivupalkista löydät lisää linkkejä kilpailun tiedotukseen ja livestreamiin sekä sosiaaliseen mediaan. Live on nähtävissä AIDA Freediving -Youtube kanavalla. Kisajoukkuetta tukee tänäkin vuonna Sukeltajaliitto.

sunnuntai 14. syyskuuta 2008

Mitalien jako ja päättäjäiset


Mitalit jaettiin päättäjäisissä perjantaina ja kyllä olikin todella upeata mennä noutamaan pronssimitaleita kaikkien aplodeeraamana. Se tuntui niin hyvältä, että sen uusisi ihan mielellään. Heh!

Kun ei Mikko päässyt treenaamaan ennen kisoja, niin nyt kisojen jälkeen on Mikko käynyt tekemässä kaksi cwt treeniä. Laittakaapa kommentteihin arvauksia, mikä on Mikon ranking tällä hetkellä cwt:ssä. Jos jollakulla on sisäpiirin tietoa, niin ei sitten kerrota.

Tämä juttu laitettiin blogiin hotellin aulasta bussia lentokentälle odotellessa. Kohta tullaan!

torstai 11. syyskuuta 2008

Suomelle mitali


Suomi pronssilla!!!!

Ei tämän päivän juttua voisi paremmalla uutisella aloittaa. Vaikka alussa eivät asiat näyttäneet niin hyvältä Mikon nuhan takia, niin lopussa voi todeta tämän joukkueen tehneen upeita tuloksia ja jokainen meistä venyi varmasti parhaimpaansa.

Aamulla Timo aloitti oman sukelluksensa klo 9.20 rauhallisin potkuin. Lopulta pää nousi pinnalla yli 140 metrin jälkeen. Timo teki siis elämänsä toiseksi pisimmän sukelluksen. Ennen Timoa oli vielä Ruotsin Johan Dahlström ottanut punaisen kortin, joten mieliala joukkueessa oli odottavan toiveikas. Välissä nähtiin monta hyvää suoritusta, mutta kaikkein kovimmasta tuloksesta vastasi kuitenkin meidän Mikko-poikamme. Hän teki tyynen viileästi uuden Suomen ennätyksen 202 metriä! Ei ihan vähäinen suoritus nuorelta mieheltä MM-kisoissa. Pintaprotokollakin oli todella vahva, ellei jopa uhmakas.

Mikon sukellus sai meidät nousemaan ohi tanskalaisista, jotka hekin tekivät hyviä suorituksia, mutta eivät voineet lopulta mitään. Lopullisesti sijoituksemme nousi kolmanneksi, kun kisaa johtaneet kreikkalaiset saivat yhdestä sukelluksesta punaisen kortin ja putosivat näin kärjestä.

Minä ja Mikko teimme kumpikin joka lajissa omat kisaennätykset ja Timo säesti hyvillä tuloksillaan. Yhdeksän valkoista korttia. Ei edes virhepisteitä mistään lajista. Sillä tämä mitali pohjustettiin. Eivät riittänyt ennakolta kovat tilastotulokset, sillä mitalit jaettiin tämän kisan perusteella. Hyvä niin!

Omalta osaltani kisareissu hipoi täydellisyyttä, sillä näin viimeisenä päivänä tein vielä uuden Suomen ennätyksen Free Immersionissa, 70 metriä. Kiitos tuomaroinnista Timolle ja Mikolle, joka näin tuomarikurssin jälkeen pääsi harjoittelemaan tuomarina oloa ihan virallisessa tilanteessa.

Seuraavassa Mikon tunnelmia huikeasta 202 metrisestä sukelluksestaan:
Sukellusaikani oli klo 10.20, joten päätin lähteä hotellilta kisa-altaalle noin klo 9 ja saavuinkin paikalle juuri Timon pintauduttua. Kuulin myös ruotsalaisen saamasta punaisesta kortista, joka herätti pienen toiveen sijoituksemme parantumisesta, jos vain saisin valkoisen kortin. Päätökseni tehdä varma ja puhdas rutiinisuoritus näin ollen vahvistui vielä entisestään.
En tee mitään lämppäreitä ennen sukellustani, joten menin altaaseen vain seisoskelemaan ja rauhoittumaan noin 15 minuuttia ennen starttia. Viimeisen minuutin aikana tein pari hieman syvempää henkäystä, pakkasin keuhkot täyteen ja aloin sukeltaa. Hieman epämukava olo alkoi normaalisti 25m paikkeilla ja varsinaiset palleanykäykset 50m käännöksessä. Pikkuhiljaa jalkoihin alkoi kerääntyä maitohappoa ja tunsin kuinka sukellusvaste alkoi kunnolla toimia ja syke hidastua. Ennen kuin huomasinkaan, olin jo 175m käännöksessä ja oma ennätykseni 188m alkoi lähestyä. Olo oli vahva, joten päätin jatkaa matkaa. Hieman ennen 200 metriä keho alkoi varoitella, että kohta alkaa happi loppua, mutta arvioin pystyväni tekemään vielä käännöksen. Nousin ylös heti käännöksen jälkeen, tein muutaman hook breathin ja pintaprotokollan ilman ongelmia.
Tuomari antoi valkoisen kortin, ja fiilis oli todella mahtava! En osannut todellakaan odottaa näin hyvää suoritusta!

Ohessa vielä tulokset.

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Ensimmäinen dynapäivä


Tänään oli ensimmäinen dynamic-päivä. Allas oli sama kuin staticissakin eli vesi oli noin 34 asteista. Kylmä ei tullut, kun aurinkokin paistoi kirkkaalta taivaalta. Taktikoin sen verran, että ilmoitin ennakkotulokseksi vain yhden metrin, jotta pääsisin mahdollisimman aikaisin aamulla tekemään oman suoritukseni. Muitakin aamulähtöihin halukkaita oli ja oma eräni olikin vasta aamun kolmas. Lämmittelyt menivät hyvin ja itse sukellus oli aika lailla odotetun kaltainen, noin puolimatkaan asti leppoisaa eteenpäin menoa ja sen jälkeen tiukkenevaa taistelua pahaa oloa vastaan. Pintaan tulo olikin sitten varsin tiukka ja piti todella taistella kelvollisen pintaprotokollan suorittamiseksi. Ilokseni sain kuitenkin tuomareilta valkoisen kortin ja hyvää mieltäni lisäsi vielä kuulemani tulos: 158 metriä. Jälleen oma ennätys! Näissä kisoissa siis jokaisessa lajissa olen voinut parantaa omaa ennätystäni. Enempää tuskin voi toivoa… niin tai ainahan sitä voisi metrejä ja sekunteja tulla hieman enemmänkin!

Pienenä sivujuonena mainittakoon jo muutaman vuoden vanha perinne naapurimaan Väinön eli Weine Gustafssonin kanssa. Olimme taas lyöneet pienen vedon kokonaispisteistä. Hävinnyt ostaa voittaneelle yhden oluen. Veto ei siis ole suuren suuri, mutta periaate sitäkin vahvempi. Valitettavasti tänä vuonna Weine vei voiton mahdottoman komealla dynamicillaan. Kaveri vetäisi toistakymmentä metriä lisää ennätykseensä ja teki 198 metriä. Todella vahva pintaan tulo, jota sain seurata viereiseltä radalta juuri ennen omaa suoritustani. Onnittelut Weinelle!

No, huomenna onkin sitten Timon ja Mikon vuoro tehdä omat dynansa. Kirjoitellaan sitten lisää tapahtumista ja lopputuloksista.

Tuloksia toiseksiviimeisenä päivänä

Kaikki tulokset löytyvät nyt AIDA:n rankingsivulta

Suomi siis neljäntenä ja kaikilla 4 ensimmäisellä 2 dynamicia tekemättä.

Kaulaa kolmostilaan 43.4 pistettä! Jännäksi menee :)

tiistai 9. syyskuuta 2008

Tilanne staticin jälkeen





Kyllä suomalainen static-osaaminen on huipussaan. Ei siinä ole ulkomaalaisilla paljon sanomista, kun Suomi-poika jyrää. Suomi siis jälleen kerran paras maa staticissa. Ohessa viimeisen päivän tulokset, static naisten ja miesten osalta sekä kokonaistilanne kahden lajin jälkeen.

maanantai 8. syyskuuta 2008

Korjaus edelliseen


Niinhän siinä sitten kävi taas huonosti, kun koitti varastaa toisen blogista kuvan (luvan kanssa tosin).


Tässä tulokset luettavana versiona.

Viralliset tulokset - static päivä 1


Tässä lopulliset ensimmäisen päivän tulokset. Tulostaso on melkoisen kova, mutta suomalaiset ovat melko ylhäällä tulosluettelossa.


Niin, Mikon aika oli oikeasti vielä viisi sekuntia parempi, joten yksi piste lisää Suomelle.

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Static

Suomalaisten osalta static sujui mainiosti ja tuloksina seuraavat ajat (epäviralliset):
Timo 7:28
Mikko 7:04
Anza 7:00

Ulkomaalaisista todettakoon sen verran, että Uuden Seelannin Dave Mullins teki yli 8 minuuttia. Muista sitten enemmän virallisten tulosten jälkeen.

Static tänään kaikilla

Tänään on siis statis edessä meillä kaikilla kolmella. Timo lähtee heti klo 18.00 paikallista aikaa (täällä olaan siis jo talviajassa eli tunti Suomen aikaa jäljessä) ilmoitettuaan ennakkotulokseksi 0,0000001 sekuntia. Mikko on seuraava kello 18.28 ET:llä 2 minuuttia ja sitten on Antero kello 19.48 ET:llä 4,5 minuuttia.

Tulokset on luvattu julkistaa altaalla klo 21.00 ja lopulliset tulokset mahdollisten protestien jälkeen viimeistään huomenaamuna.

Ohjelmassa siis kisaan asti lepäilyä ilmastoiduissa tiloissa ja runsasta nesteen nauttimista.

Näin nimim. kirjoja kuluu

perjantai 5. syyskuuta 2008

Joukkuestaticin voitto Suomeen


Niinhän siinä kävi, että joukkuestaticin mestaruus napsahti aika odotetusti Suomeen. Ei siinä ollut ulkomaalaisilla paljon sanomista, vaikka lopussa häirintä kävi varsin fyysiseksi. Onneksi ankkurimme Timo ei vähästä säikähdä… Heh!

Tästä päivästä ei paljon muuta sanottavaa ole. Odotellaan vain huomista, jolloin päästään katsomaan tulevaa staticin ja dynamicin suorituspaikkaa virallisten treenien muodossa. Huomenn jätetään myös ennakkotuloksen staticia varten. Lähtölistat tulevat vasta illalla, joten niitä ei välttämättä saada heti huomenna tänne, mutta laitetaan sitten kun ehditään.

torstai 4. syyskuuta 2008

Toinen kisapäivä ja lopulliset tulokset






Constant weight on sitten tehty ja lopulliset tulokset kuvissa. Pienenä fiilistelynä myös Anteron sulavaa menoa ylös tullessa. Niin ja se on vielä unohtunut mainita, että kaikki loistavat vedenalaiset kuvat tässä blogissa on ottanut Kimmo Lahtinen, jos ei sitten erikseen jotakuta muuta mainita.

Kisajärjestäjillä kävi melkoinen tuuri, sillä tuulen takia vene repi lautat rikki puoli tuntia kisan päättymisen jälkeen ja nyt ne ovat köysineen sikin sokin rannan edustalla.

Huomenna on siis melkein lepopäivä, sillä ruotsalaiset ovat haastaneet kaikki muut joukkueet perinteiseen joukkestatic-kilpailuun. Kisa on siis static kolmihenkisin joukkuein ja seuraavan on oltava vedessä ennen kuin edellinen saa nousta. Yhteisaika ratkaisee voittajan. Katsotaan mitä huominen siis tuo tullessaan.

Nyt Sharm kuittaa ja painuu pehkuihin…

Toisen kisapäivän tuloksia


Ohessa on toisen kisapäivän tuloksia. Melko monta lievää ja hieman lievää suurempaa epäonnistumista löytyy tästä listasta. Ja jälleen kerran alkoi laajamittainen kirjallisten vastalauseiden vyöry kohti Jurya, mutta ne käsitellään myöhemmin illan aikana ja palataan sitten niihin, kun sen aika on.

(toim. huom.) Edellisessä jutussa mainittu uros olikin Juraj Karpis Sloveniasta eikä Uros Kojic Serbiasta. Komeita kummatkin (timo. huom.)

Nonni

Nonni. Nyt oli sitten Anteron vuoro aloittaa omat kisasuorituksena. Tänään oli tuulisin ja aallokkoisin päivä koko viikolla, kilpailun aikana lääkäreiden ja laiteturvasukeltajien tukialus pääsi kaksi kertaa irti ankkureistaan ajelehtien pian kymmenien metrien päähän kisakellukkeilta. Laivan ajelehtiminen johti aikataulumuutoksiin ja Anteron starttiaika siirtyi 14 minuuttia eteenpäin. Raju keli ei kuitenkaan hievahduttanutkaan koutsina vuorostaan toiminutta Timoa, vaan hän valmensi rikkumattomalla mielenrauhalla Anteron uutteen ennätyssyvyyteen Näin Antero pääsi jälleen uuteen kymppikerhoon eli 80 metriä MM-kisoissa sukeltaneiden iloiseen joukkoon.

Toisten sukelluksista kerromme nyt vain mitä satuimme vedessä näkemään ja kuulemaan. Ruotsin Weine sukelti 72 metriä vaikka paineentasaus loppui vasemmassa korvassa jo 40 metrin kohdalla. Tärykalvo puhjenneena Weine teki kuitenkin puhtaan pintaprotokollan ja mukana matkassa pintaan tullut tagi takasi täydet pisteet myös ruotsin joukkueelle.

Slovenian Uros yritti 100 metriä mutta syvyyttä oli tällä kertaa selkeästi liikaa. Miehen voimakkaat potkut toivat hänet pintaan asti, mutta minkäänlaista pintaprotokollaa ei miehestä irronnut vaan turvasukeltajien oli kannateltava pinnalle torkahtanutta sukeltajaa.

Lisää tuloksia sitten kun niitä saadaan neljän jälkeen…

keskiviikko 3. syyskuuta 2008

Ensimmäinen kisapäivä




Aamu valkeni jälleen kuuden aikaan aamulla. Tänään olisi siis Mikon ja Timon sukelluksien aika. Ilma oli aamusella vielä siedettävän lämmin ja tuulikin vain kohtalaista, kun Mikko käveli rantaan ilmoittautumaan omaa sukellustaan varten. Lämmittelyalueelle pitää ilmoittautua vähintään 45 minuuttia ennen kisasuorituksen lähtöä ja Mikko ehti paikalle ruhtinaallisesti viisi sekuntia etuajassa. Tarkan ajoituksen selittää lyhyt 50 metrin kävelymatka hotellihuoneesta kisarantaan.

Mikolla on ollut flunssan jälkioireina nokka tukossa ja otsaonteloiden paineentasauksessa isoja ongelmia sekä kaiken kukkuraksi löysä vatsa. Onteloiden takia päätettiin jättää lämmittelysukellukset kokonaan väliin ja tehdä vain yksi kisasukellus, jotta niitä ei turhaan ärsytettäisi. Ainoa haittapuoli olosuhteissa oli satunnaiset suuret aallot, jotka keikuttivat iloisesti niin lauttoja kuin sukeltajiakin. Todella varovaisen alun jälkeen oli hauska pinnalta seurata kuinka Mikko laittoi isompaa sisään ja pisti potkuihin vauhtia. Sukellus olikin todella helpon näköinen ja paljon kuviteltua nopeampi, kun poika innoissaan piti vauhtia myös ylös tullessaan. Mukava oli katsoa hymyilevää Mikkoa ehkä ensimmäistä kertaa reissulla…

Sitten Timo. Siitä ei paljon kerrottavaa ole. Helppo rutiinisuoritus vailla ylimääräisiä kommervenkkejä missään kohtaa. 73 metriä, pintaprotokolla viidessä sekunnissa ja valkoinen kortti.

Kaikki kunnia kuuluu lopulta kuitenkin Anterolle, joka hoiti molempien koutsaukset ammattitaidolla.

Ulkomaalaiset sukeltelivat myös ja jokunen teki ihan kohtuullisen tuloksenkin. Katso tarkemmin oheisesta kuvasta. Tämä tilanne on tosin ennen protesteja, joita siis on tehty, mutta ei vielä käsitelty.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Suomen joukkueen suoritukset aloittaa Mikko heti aamulla klo 9:12 ja Anteron urakka valmentajana jatkuu klo 11:10 kun Timo yrittää omaa suoritustaan. Antero tekee oman sukelluksensa seuraavana päivänä. Tuloksia ja tunnelmia myöhemmin.

Tässä on vielä kuva eilisistä avajaisista. Timo halusi taas kerran poiketa joukosta ja laittoi edellisen vuoden paidan päälle…

Nyt iltapäivästä oli ennakkotulosten ilmoittamisen aika ja pitkällisten pohdintojen jälkeen päädyimme seuraaviin lukemiin: Mikko 40 m, Timo 73 m ja Antero 80 m. Mikon ontelot eivät ole vielä auenneet, mutta jos mies pääsee sukeltamaan, ei 40 metriä ole vielä kovin mahdoton tulos, sillä se on tehty jo Päijänteessä kertaalleen. Timo taas ottaa melko vähäisen treenaamisen jäljiltä varovaisen varman tavoitteen. Omasta puolestani edellinen sukellus tuntui niin hyvältä, että ennakkotulos on siltä osin perusteltua.

Suurin jännitettävä seikka illan kilpailijakokouksessa onkin, sukelletaanko kaikki samana päivänä vai eri päivinä. Kuka koutsaa kenet? Tehdään päätökset siitä kokouksen jälkeen.
Tiistaiaamuna olimme jälleen valmiita treeneihin aamuseitsemältä. Veteen lähti myös Mikko mukaan vaikka nuhan lisäksi vaivana oli nyt myös löysä vatsa. Ilma oli lämmin, mutta ei kuuma ja tuuli oli heikkoa. Aallokkoa oli jonkin verran, mutta suuria aaltoja vain satunnaisesti, eivätkä nekään haitanneet niskatyynyn ansiosta.

Tein oman sukellukseni ensimmäisenä ja yhden lämmittelyn jälkeen laitoimmekin köyteen mielestämme 75 metriä. Hengittelyt, pakkaukset ja taitto kohti syvyyksiä. Matkanteko loppui kuitenkin 25 metriin, koska pohjalevy tuli vastaan. Emme siis osanneetkaan tulkita merkkejä oikein… No, köyden korjaus oikeaan syvyyteen ja sama uusiksi. Alaspäin meno sujui ongelmitta ja ilokseni huomasin tehneeni vielä paineentasauksen pari metriä ennen pohjaa. Nousukin meni mainiosti ja kokonaisuutena sukellus oli parempi ja rennompi kuin eilinen 70 metrinen. Fiilis ei sukelluksen jälkeen paljon parempi voisi olla!

Timo halusi uusia eilisen 70 metrisen ja köyttä nostettiinkin sen verran. Timon valmistautuessa sukeltamaan Mikko totesi olonsa sen verran huonoksi, että lähti rantaan. Harmillista Mikon kannalta, ettei hän ole saanut vielä ainuttakaan sukellusta aikaiseksi näissä mahtavan hyvissä olosuhteissa. Koetetaan vielä tänään uudemman kerran, jos vaikka olo hieman helpottaisi päivän kuluessa. Timo sitten sukelsi tosi helpon ja rennon sukelluksen, mutta kääntyi vähän ennen pohjaa. Syyksi todettiin myöhemmin tosi hidas vauhti alas mennessä. No, suoritus oli tosi helppo joka tapauksessa.

Tänään on sitten ilmoitettava tavoitesyvyydet syvyyssukellusta varten. Siinä sitä onkin miettimistä itse kullakin. Joka tapauksessa suorituspaineita meillä ei sijoituksiin nähden ole, joten nautinnolliset ja rennot sukellukset ovat ainoa tavoitteemme.

maanantai 1. syyskuuta 2008



Sunnuntain loppu menikin sitten lepäillessä ja henkisiä haavoja nuoleskellen. Siinä ohessa hoidettiin myös ilmoittautuminen.

Tänä aamuna sitten sovitusti lähdimme Timon kanssa veteen jo kello seitsemän aikoihin Mikon jäädessä odottelemaan nuhan paranemista. Toivotaan, että limat katoaisivat pian ja Mikkokin pääsisi sukeltamaan.

Keli oli aamulla mitä parhain, ei juurikaan aaltoja ja lämpötila vielä näin pohjoisenpojillekin sopiva. Veden lämpö on pinnalla 31 astetta ja syvemmälläkin vielä 28 astetta, joten eilisestä hikoilusta oppineena tein saman kuin Timo, sukelsin uimapuvussa ja jätin suosiolla märkäpuvun pois. Tämä toimikin loistavasti ja tein helpon 70 metrisen. Hetken päästä Timo teki saman tempun ja poistuimmekin merestä todella hyväntuulisina suorituksistamme nauttien. Tästä on hyvä jatkaa!

Loppupäivän ohjelmassa onkin sitten lepäilyä ja yhdeksältä illalla avajaisseremoniat. Sieltä menemme kuitenkin ajoissa nukkumaan huomisaamun treenejä varten, kuten varmasti kaikki muutkin.

Perille ja ensimmäinen päivä paikalla




Olivat täällä sitten keksineet jo siirtyä talviaikaan juuri ja saimme sen vuoksi siis odottaa yhden tunnin enemmän Kairossa. No menihän sekin…

Lauantai-iltana pääsimme sitten viimein laskeutumaan Sharm El Sheikhin kentällä paikallista aikaa kello 21.05. Koneesta ulos astuessamme vastassa oli melkoinen lämpöaalto. Oli kuin joku olisi jättänyt todella suuren hiustenkuivaajan päälle, kun mereltä päin puhalsi melko voimakas tuuli ja ilma oli TODELLA lämmin. Muutoin kaikki sujuikin mallikkaasti. Meitä oli hotellin auto kentällä vastassa ja pikapuoliin pääsimmekin hotellille. Sisäänkirjautumisen jälkeen havaitsimme, että muurahaiset vain olivat valloittaneet toisen huoneistamme, mutta huoneen vaihto toi helpotuksen siihen asiaan. Sitten ei kun ilmastoinnit päälle ja nukkumaan.

Aamulla menimme heti klo 7 aamiaiselle, koska treenit ajoitimme ensimmäisenä päivänä noin klo 11. Aamupalan jälkeen olikin sitten vuorossa leikki nimeltä ”missä painot luuraa?” Lupauksesta huolimatta tilaamiani painoja ei ollutkaan toimitettu hotellille, joten niitä oli lähdettävä hakemaan. Vajassa puolessa tunnissa kaikki kumminkin oli taas kunnossa, eli siis hirmuisen nopeasti paikalliset tavat huomioon ottaen…


Sitten treenaamaan. Alku olikin jo tosi lupaava. Pukua päälle vetäessäni revin siitä toisen lahkeen ja laiturilla iso aalto vei maskini eikä sitä Timon pelastusyrityksistä huolimatta löytynyt mistään. Meri vaati taas uhrinsa! Keli olikin melko kova ja se oli ehkä lopullinen niitti rentouden katoamiseen, sillä sukeltamisestani ei tullut juuri mitään. Mikon osa oli ehkä vielä hieman huonompi, sillä otsaontelot eivät nuhan jäljiltä antaneet sukeltaa lainkaan. Joten meistä ainoastaan Timo sai jonkinlaisen treenin aikaiseksi. Tästä on helppo parantaa huomenna. Treenit aloitetaan jo aamuseitsemältä, jotta pahimmalta helteeltä vältytään. Nestettä täällä saa juoda aivan koko ajan jo muutenkin eikä musta kumipuku yllä ainakaan tilannetta helpota.

Treenien jälkeen päätimme hieman koristaa paikkaa ja viritimme Suomen lipun huoneemme ulkopuolelle. Komea siitä tulikin!

Nettiyhteydet täällä hieman takkuaa, joten päivitysten toimittaminen luettavaksenne saattaa olla hieman satunnaista, mutta koetamme sitten tehdä niistä sen verran pitempiä, jos välit venyy…

lauantai 30. elokuuta 2008

Kuulumisia matkan varrelta...


Aamulla ani varhain oli taas herätys, jotta ehtisi kentälle puoli seitsemäksi. Koneen oli tarkoitus lähteä Helsingistä kohti Wieniä klo 8.05, mutta lähtö oli lopulta parikymmentä minuuttia myöhemmin. Ensimmäisen etapin lehto sujui ongelmitta ja meillä oli vielä mukavasti aikaa vaihtaa Kairon koneeseenkin.

Nyt olemme siis Kairossa odottelemassa viitisen tuntia ennen viimeistä etappia Kairosta Sharm El Sheikhiin. Viisumit oli ostettava pankin kojusta ennen passintarkastusta ja sen jälkeen haettiin taas passeihin muutama leima. Sitten jännittämään matkatavaroiden saapumista. Havaitsimme kaikkien matkatavaroidenkin tulleen samalla koneella, joten tähän asti kaikki on sujunut ongelmitta. Nyt istumme savuisessa kuppilassa aikaa tappamassa ja kirjoittamassa tätä tarinaa. Parin tunnin päästä on hakeuduttava bussiin, joka vie meidät toiseen terminaaliin. Siellä vielä toinen bussin vaihto ja toivottavasti päädymme lopulta oikeaan terminaaliin…

No, ehkä illaksi pääsemme jo hotellillekin.

Kairo kuittaa ja vaikenee.


maanantai 18. elokuuta 2008

Ennen kisoja

Vuoden 2008 vapaasukelluksen MM-kisat lähestyvät. Kilpailut pidetään Egyptissä Sharm El Sheikissä, Siinain niemimaan aivan eteläkärjessä. Samassa paikassa pidettiin viime vuonna henkilökohtaiset syvyyssukelluksen MM-kisat, joten osalle joukkueen jäsenistä paikka on jo entuudestaan tuttu. Olosuhteet syvyyssukellukseen ovat erinomaiset, sillä köydet ovat vain muutaman sadan metrin päässä rannasta.

Kyseessähän ovat tänä vuonna joukkuekisat, joissa kolmen sukeltajan joukkueen kaikki jäsenet tekevät kaikki kolme lajia: syvyyssukellus eli constant weight CWT, hengenpidätys eli static STA ja pituussukellus eli dynamic DYN, tässä järjestyksessä. Niin syvyys- kuin pituussukelluskin sukelletaan räpylät jalassa. CWT sukelletaan meressä, STA ja DYN altaassa. Jokaisesta lajista saa pisteitä seuraavasti: CWT 1 m = 1 piste, STA 1 s = 0,2 pistettä, DYN 1 m = 0,5 pistettä. Mikä joukkue saa yhteenlaskettuna eniten pisteitä on voittaja. Yksinkertaista! Tosiasiassa tämä vaatii myös hivenen taktikointia, koska yhtään epäonnistunutta suoritusta ei voi tehdä, jos mielii palkintopallille. Syvyydessä on saatava varmat suoritukset aikaiseksi, koska sukellusta ei voi lopettaa kesken, kuten allaslajeissa on mahdollista.

Aikaa kisoihin on enää vajaat kaksi viikkoa. Kovin suuria asioita ei siis ole enää tehtävissä vaan valmistautuminen on jo pääosin suoritettu ja vain viimeiset hionnat on enää tekemättä mahdollisimman terävän kisakunnon aikaan saamiseksi. Omalta osaltani valmistautuminen on sujunut ilman suurempia takaiskuja tai pettymyksiä. Suunnilleen se, minkä olen kuvitellut ennen kisoja tekeväni, on myös tullut tehtyä. Kesän ajan Lahdessa ei ole päässyt hallille allaslajeja treenaamaan ja olenkin keskittynyt yleiseen kuntoiluun ja syvyyssukellukseen. Oma tuntuma tässä vaiheessa on hyvä ja mikäli paikan päälläkin kaikki sujuu hyvin, voi myös omien ennätysten parantaminen olla mahdollista.

Joukkueen kaksi muuta jäsentä, Timo ja Mikko, ovat myös valmistautuneet kisoihin niin kuin ovat voineet. Naisten joukkuettahan ei valitettavasti ole saatu näihin kilpailuihin muodostettua. Mikko on treenannut syvyyttä usein ja keskittyen rentouden löytämiseen. Hänellähän static ja dynamic olivat jo entuudestaan hyvällä tasolla, ja ovat vain parantuneet kesän edetessä. Constant weight oli kuitenkin Mikolle uusi tuttavuus kesän alussa, mutta kohtuullisen hyvin hän on jyvälle päässyt asiasta. Toki lopullinen taso löytyy vasta punaisen meren kirkkaan veden lämpimässä syleilyssä. Joka tapauksessa hänen ainoa tavoitteensa olisi oltava vain rento sukellus, jotta hän pääsisi mahdollisimman syvälle. Sukelluksen aika tai uintimatka ei vielä tänä vuonna tule vastaan, vaan paineentasaus on hänen syvyyttään rajoittava tekijä. Timo sitä vastoin on joutunut tekemään pitkää päivää töissä koko kesän ja treenaaminen on ollut varsin satunnaista. Timo tosin on erittäin hyvä kilpailija ja osaa keskittymisellään tuoda sen kulloinkin parhaan tuloksen aina esiin. Aivan huipputuloksia ei ehkä tänä vuonna voi kuitenkaan häneltä odottaa.

Kaiken kaikkiaan joukkue koostuu sopivasti kokeneesta kaartista, mukaan lukien tässä kohtaa niin Timon kuin itsenikin, sekä tuoreemmasta sukupolvesta eli Mikosta. Onhan joukkueen ikähaitari reilut kaksikymmentä vuotta! Tuloksellisesti en lähtisi haaveilemaankaan mistään palkintosijoituksista, sillä pidän niitä melko epärealistisina. Tavoitteena olisikin pikemmin jokaisella meistä tehdä vain niin hyvä ja rento suoritus joka lajissa kuin mahdollista, luonnollisesti sen päivän maksimitulos tehden. Sitten kisojen jälkeen nähdään, mille sijalle ne tulokset riittävät. Kilpailuista saattaa muodostua tuloksellisesti korkeatasoiset ja tiukat, onhan entisten kovien maiden lisäksi tulossa mm. Uudesta Seelannista etukäteen arvioituna varsin kovatasoinen joukkue.

Nyt sitten varmistetaan, että varusteet ynnä muut kilpailuihin liittyvät asiat ovat kunnossa ja hoidetaan viimeistely rennosti. Kohta noustaan kisakoneeseen ja matkataan etelän lämpimään. Palataan silloin asiaan!