Aamulla heräsimme kohtuullisen ajoissa, jotta ehdimme syödä aamupalaan ja antaa sen laskeutua ennen ensimmäisiä treenejämme täällä Kreikassa. Vene lähti rannasta klo 11. Sitä ennen olimme sopineet Stavrosin kanssa, joka oli kisojen pääorganisaattori, että saisimme heiltä lainaksi painoja ensimmäisiä treenejä varten. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja meri oli täysin tyyni, kun pääsimme noin puolen kilometrin päässä rannasta sijaitsevalle sukelluspaikalle. Ison lautan molemmilla puolilla oli ”viralliset” köydet ja siitä lähtevässä kellukkeiden jonossa oli laskujeni mukaan viisi lämmittelyköyttä. Valitsin puvukseni 2 mm paksun Orce Free:n ja se olikin aivan riittävästi, sillä pinnassa veden lämpö oli 28 astetta.
Teimme Kaj:n kanssa lämmittelymme ja siirryimme varsinaiselle sukellusköydelle. Meitä ennen Venezuelan joukkue teki omat sukelluksensa ja sitten pääsimme omaan jo varsin odotettuun sukellukseemme. Pyysin köyteen tasan 80 metriä ja lähtölaskennan kolme minuuttia. No, vastakkaisella puolella oli joku toinen sukeltamassa samaan aikaan, joten suosiolla siirrettiin count down neljään minuuttiin. Lähtölaskenta kuului hieman heikosti korvien ollessa täynnä vettä jo selälläni kelluskellessani, mutta onnistuin lähtemään ajallani. Tein mouthfillin hieman liian syvällä enkä saanut suutani aivan täyteen. Matka jatkui kuitenkin mukavan rennosti, vaikka mouthfill katosikin suustani jossain matkan varrella. Syvyyshälytys 70 metrin kohdalla oli mukavaa kuultavaa ja tiesin pääseväni pohjalle 80 metriin. Kämmen pleitille ja sitten vain rauhallisin potkuin pintaan. Mukava ja helppo sukellus näin ensimmäiseksi treeniksi. Huomenna lisää.
Kaj teki oman sukelluksensa heti jälkeeni. Lähtö oli hyvä ja rauhallinen, mutta jostain syystä Kaj kääntyi ennen pleittiä takaisin. Oli kai vielä hieman jännitystä ilmassa, vai pitäisikö sanoa vedessä, mutta uutta matoa koukkuun heti huomenna.
Treenien jälkeen lähdimme käymään kylillä ostamassa painoja loppuajan sukelluksia varten. Kyydin saimme ystävälliseltä hotellin johtajalta, jolla olikin varsin painava kaasujalka. Sukelluskauppa löytyi nopeasti, painot saimme mukaamme lyhyen tinkaamisen jälkeen ja menimme rantakadun kuppilaan syömään lounasta. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, mutta jälkiruoka oli pettymys. Halusimme kokeilla paikallisia makuja, mutta meistä ei tullut kavereita kreikkalaisen kahvin ja paikallisen jäätelön kanssa. Vai mitä mieltä olisitte, jos jäätelön maku toisi mieleen perunakellarin. No, kaikkea voi kokeilla kerran. Lounaasta tuli kuitenkin uuvuttava kokemus eräille… Myöhemmin löysimme myös paikallisen Sokkarin.
