Vuoden 2023 allaslajien AIDA -kisat kilpaillaan Jejun saarella Etelä Koreassa 10.-17.6. Blogissa voit seurata kisajoukkueen tunnelmia ja sivupalkista löydät lisää linkkejä kilpailun tiedotukseen ja livestreamiin sekä sosiaaliseen mediaan. Live on nähtävissä AIDA Freediving -Youtube kanavalla. Kisajoukkuetta tukee tänäkin vuonna Sukeltajaliitto.

tiistai 24. marraskuuta 2009

Matka Bahamalle ja ensimmäiset treenit

Marraskuun pimeässä aamussa lauantaina 20. päivä tapasimme Mikon kanssa Helsinki-Vantaan lentokentällä. Laukkuihin oli pakattu toivottavasti kaikki tarpeellinen tulevia kisoja ja kahden viikon oleskelua varten. Ensimmäinen lento olisi Helsingistä Lontooseen, joka kestää noin kolme tuntia. Lontoossa koneen vaihtoon olisi noin kaksi tuntia ja sen jälkeen aloittaisimme pisimmän lentomme, noin kymmenen tunnin Atlantin ylityksen määränpäänä Miamin kansainvälinen lentokenttä. Siellä kaikki tavarat on otettava ulos, tullattava ne ja annettava taas lentoyhtiön huostaan seuraavaa lentoa varten, joka suuntautuu Bahamalle Nassauhun. Sinne saavuttaisiin paikallista aikaa lauantai-iltana ja perille, Long Islandille, kun eivät koneet yöllä lennä, niin edessä on hotelliyöpyminen Nassaussa. Aamulla hieman kello kuuden jälkeen alkaisi viimeinen etappimme kohti kisapaikkaa, Dean's Blue Hole, joka ainakin ennakkoon kuvista päätellen on varsin mukavan näköinen paikka.

Lennot sujuivat mukavasti välillä torkkuen ja välillä syöden maittavia lentoyhtiöiden tajoamia gourmet-aterioita. Miamissakin maahantulo ja matkatavaroiden tullaaminen sujui suuremmitta ongelmitta. Lento Nassauhun tehtiin jo potkurikoneella, joten koneiden koko pieneni piukkuhiljaa. Tällä lennolla näimme ensimmäisen kerran muita vapaasukeltajia, kun Espanjan hiljainen joukkue istui samaan koneeseen. Nassaussa ihmeteltiin sitten missä räpyläkassit mahtoivatkaan olla, kun kaikki tavarat laitettiin Miamissa samaan kärryyn? No pientä paperityötähän se teetti Nassaun lentokentän matkatavaroista vastaavan virkailijan kanssa. Lopulta soitto hotellin receptionista puolen yön aikaan kertoi räpylöidemmekin saapuneen Nassauhun. Hyvä niin!

Aamulla klo 5.15 John's Taxi Service haki meidät ja kaikki matkatavaramme hotellilta ja vei Bahamasairin terminaaliin, jossa tavattiin muutamia raskalaisia, kisaamaan heistä oli tulossa Brigitte Banegas. Noin 20 paikkainen potkurikone olikin sitten seuraava väline, jolla lennettiin. Yksi välilasku oli ennen meidän pysäkkiämme. Maisemat pilvien välistä näyttivät jo upeilta, pieniä saaria turkoosin veden ympäröimänä. Long Island, Deadman's Cay oli lopullinen päämäärä lentomatkustamiselle. Siellä odotti varaamamme vuokra-auto ja kaveri, joka näyttäisi majapaikkamme. Kaikki siis oli kuten etukäteen oli sovittu.

Treenaamaan halusimme heti samana päivänä kuin saavuimme paikalle. Kone laskeutui noin klo 8 ja treenit kello 14.20. Blue Hole oli juuri niin upean näköinen paikka kuin kuvista saattoi päätellä. Vesi oli pinnasta 29 asteista ja 15 metrissäkin 27 asteista. Ei paha! Näkyvyys ei ollut kuitenkaan kuin 15 metriä, jos sitä nyt voi huonona pitää sitäkään näin kotivesiin verraten...

Itselläni oli kovat odotukset omaa sukeltamistani kohtaan ja tulostavoitteet olivat korkealla, vai pirtäisikö sanoa syvällä. Lämmittelyjen jälkeen oli syvän sukelluksen vuoro. Taitto ja kohti syvyyksiä. Hieman mietin, kuin mahtaa paineentasaus sujua, kun edellisestä sukelluksesta on jo jonkin aikaa. Lopulta paineentasaus sujui ongelmitta alas asti ja uuden räpylän kanssa ylöstulokin sujui moitteetta. Pintautuminenkin oli hallittu ja ok. Olo ei kuitenkaan tuntunut ihan normaalilta ja lopulta syykin selvisi, lung squeese. Se sitten tarkoittaa ainakin seuraavan päivän osalte treenitaukoa. Harmi!

Mikko teki helpon näköisen ensimmäisen treenin cwt 50 m ja treenasi perään vielä tekniikkaa cnf:ää varten.

Toinen treenipäivä menikin Anteron osalta ihan surffaamiseksi ja lomailuksi, mutta Mikko teki helpot vedot constaa 60 m ja cnf:ää 40 metriä.

Nyt, kun tätä blogia pääsin päivittämään, niin kello on paikallista aikaa 11.40 ja meidän treenivuoromme tänään alkaa kello 13.20, joten palataan niihin myöhemmin. Yritetään jatkossa pitää paremmin huolta myös tästä blogin päivittämisestä. Matka ja aikaero saivat omalta osaltaan hieman alkuvaikeuksia aikaan, mutta eiköhän tähän kellon muuttamiseen pian totu.

Eilen näkyi illalla jossakin kauempana Atlantin päällä melkoinen ukkosmyrsky, mutta vain kirkkaat salamat valaisivat pilkkopimeän yötaivaan, sillä ääntä ei kuulunut. Upean näköistä joka tapauksessa.