CWT ET:t

Miehet ja naiset sukeltavat siis kaikki yhdessä. Ohessa räpsy et-listasta. Kuulemma ajat vielä muuttuvat, mutta tulokset ja järjestys eivät.

Dave Mullins ja Herbert Nitsch yrittävät siis rikkoa ME:n. Kenties yllättävää on että Guillaume Nery on ilmoittanut "vain" 99m, sillä näin miehen sukeltavan 105 melko vahvan oloisesti.

Suomalaisittain pullat on ihan hyvin uunissa ja top 10 sijoitukset ovat koko köörille hyvinkin mahdollisia.

Ensimmäinen kisapäivä peruttu

Keli vain paheni kello 13 mennessä, joten tuomarit ja järjestäjä päättivät peruuttaa kilpailut tältä päivää. Huomenna sukelletaan siis miehet ja naiset sekaisin melkoisen tiiviissä aikataulussa.

No, tähän oli periaatteessa osattu varautuakin, joten ei sinänsä hätää, tosin huomiseksi on lupailtu vielä kovempaa keliä. Lohdullista kuitenkin on että keli rauhottui selvästi klo 14 jälkeen.

Ehkä hieman ikävämpi käänne asioissa on, että kuulemma kisaköydet ovat katkenneet. Vielä emme tiedä miksi tai miten, mutta organisaatiolla on nyt melkoinen homma etsiä jostain uudet köydet, venyttää ja mitata ne, jne.

Lohdullisempana tietona tänään päivällä uiskenteli kisaköysien tuntumssa kuulemma iso miekkakala. Harmi kyllä kukaan joukkueesta ei onnistunut tätä näkemään, mutta mukava tietää että tuollainenkin on mahdollista. Täytyy pitää silmät jatkossa visusti auki :) Myös valkoevähaita on nähty alueella. Kyseinen laji ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta on silti mukava kiustata kanssakisaajia kertomalla esim. että "Näin semmosen luontodokumentin pari viikkoa sitten valkoevähaista missä kerrottiin että ne yleensä syövät vasta 50m syvemmällä" jne...

Naisten lähtöjä siirretty

Eilen Event Comitteessa oli kova keskustelut siitä kuinka huonoon säähän on varauduttu. Suomen leirissä emme oikein ymmärrä kaikkia puolia argumenteista. Tämä on kuitenkin ulkoilmalaji ja ideaaleja olosuhteita ei kenellekään voi taata. Juuri tästä syystä olemme treenanneet aina kelistä riippumatta ja yrittäneet tehdä parhaamme joka säässä.

Juuri nyt ulkona tuulee melko kovaa, mutta ei tuo nyt mitään sellaista ole mitä ei olisi jo nähty. Kisaa on kuitenkin siirretty ja ensimmäinen lähtö on 13:15 kun sen piti olla 9:00.

No eipä siinä mitään, käyhän se näinkin...Toivottavasti vaan kaikkia marginaaleja ei pelata pois liiallisilla oljenkorsien käytöllä. Mitä jos keli onkin 13:15 vielä kurjempi?

Avajaiset ja naisten ET:t

Naisten kilpailu alkaa huomenna ja lähtölistat ilmestyivät juuri. Susanna sukeltaa 10:23 ja on ilmoittanut 55 metriä. Jos kaikki sukellukset onnistuvat suunnitellusti, Susanna olisi jaetulla 10. sijalla.

Tänään vietettiin myös avajaisia, joista ohessa muutama kuva. Puitteet olivat komeat, kuten kattauskin, mutta ruoka vähän pettymys. Itseasiassa melko arvelluttavaa syödä ulkoilmassa jo haalean lämpöiseksi viilenneitä mereneläviä jne. Aika moni näkyikin jättäneen aterian väliin, kuten Timokin. Me muut rohkeasti söimme, huomenna nähdään kadutaanko.

ET:t ovat epävirallisesti nähtävissä täältä.


Toivottavasti saadaan tuloksiakin sinne suht hyvään tahtiin...

Natalia Molchanova yrittää siis ottaa ME:n taas haltuunsa huikealla 95m sukelluksella. Kova tulos on Sara Cambelin 88:kin

(edit en saa juuri nyt kuvia ladattua, mutta ne tulevat huomenna)

Ensimmäinen maailmanmestaruus

Tänään oli viimeinen virallinen treenipäivä ja illan event comitteen takia harjoitukset loppuvat jo 15:30. Jengi oli selvästi hieman huolissaan ehtimisistä ja jo aamulla jolloin yleensä olemme saaneet olla lähes yksin köydellä oli monta ryhmää valmiina sukeltamaan. Uimme siis suht hätäisesti köydelle että pääsisimme alta pois ennen suurinta sirkusta.

Timo teki pari nopeaa free immersion sukellusta ja ilmoitti olevansa valmis. Valmistautuminen oli niin nopea ettei Antero ollut ehtinyt vielä edes paikalle niskatyynyn kanssa. Countdown oli jo 3 minuutissa kun Antero sujautti tyynyn Timon niskan alle, mutta ei se Timppaa häirinnyt. Timo sukelsi 75m todella helpon ja nautinnollisen oloisesti. Timokin on nyt täydessä iskussa ja enää jännitämme mitä mies ilmoittaa et:ksi. Varmasti yli 80 menisi, mutta miettikööt mies rauhassa.

Itselleni köysi laskettiin 85 metriin. Olo oli jo lämppäreissä jotenkin vähän tukkoinen, mutta päätin sukeltaa silti. Sukellusta ei voi kyllä luonnehtia miellyttäväksi. Pieni hermostuneisuus näkyi laskeutumisvauhdissa, olin pohjalla jo 1:14, myös paineentasaus oli aivan rajoilla tällä kertaa. Ylös tulin myös melko hermostuneesti. En oikeastaan muista edes tehneeni protokollaa, mutta kuulemma se oli ok. Tämä on kuitenkin aika selkeä merkki siitä, että rajat alkavat löytyä. ET:n ilmoittamista täytyy nyt miettiä tosissaan. Kiusaus olisi tietysti kova yrittää SE:tä, matkaa olisi vain 2 metriä, mutta toisaalta se sotisi omaa filosofiaani vastaan enkä vielä teidä kuinka reagoin kilpailustressiin. Onneksi on huomiseen aikaa miettiä.

Lopuksi vielä Antero sukelsi vielä 75 metriin ja on näin parantanut myös omaa ennätystään myös hulppeat 14 metriä. Kyllä Anteronkin naamasta näki että sukellus oli raskas, mutta vielä täysin puhdas.

Kaiken kaikkiaan joukkue on siis varsin hyvässä iskussa, jos näin voi suoraan sanoa. Nyt jos säät vaan pysyvät kunnossa homma on enää päänupista kiinni!

Iltapäivällä Sebastian Näslund organisoi leikkimieliset static-viesti kilpailun, jossa 3 hengen joukkueet pidättävät hengitystään siten, että seuraavan pitää olla veden alla kun edellinen tulee ylös. Osallistuin kisaan Tanskalaisen Stig Severinsenin ja Venäläisen Alexey Molchanov:in kanssa ja voitimme kisan tietysti reilulla marginaalilla :) Minun puolestani loput kisat voidaan vaikka jättää väliin, eka maailmanmestaruus on jo ansaittu.

Myös kansainvälinen media kiinnostui tietysti heti tapahtumasta, kuten kuvista näkyy

Yhtä hymyä

Koko yön tuuli niin kovaa että ovet ryskyivät ja kävi jo mielessä että noinkohan päästään veteen ollenkaan. Aamulla kova tuuli jatkui, mutta totesimme taas että tällaiset olot voivat olla kisassakin, joten parempi vaan niellä kiukku ja mennä veteen. Luonnonvoimille me ei mitään voida, mutta sille kyllä kuinka me siihen suhtaudutaan.

Kannatti mennä, koska uituamme merelle tajusimme että vaikka aallokko näyttää hurjalta, ei se vedessä pahalle tunnu. Varsinkin kun käytössämme oli Susannan (onneksi) mukanaan raahaama puhallettava niskatyyny, niin se pään alla aallokkoa ei juuri edes huomaa. Mikä parempaa, vedessä ei ollut minkään sortin virtaa vaan köydet olivat aivan suorat.

Tänään oli myös eka virallinen treenipäivä, joten pääsimme kokeilemaan sukellusta tagin kanssa.

Ensimmäisenä asetimme köyden 70 metriin Anteroa varten ja pienen lepäilyn jälkeen mies matkaan. Noin 2 minuutin jälkeen alkoi pinnallekin erottua nouseva hahmo ja hymyn erotti jo 20 metristä. Todella vahva sukellus ja paineentasaus onnistui kuulemma vielä pohjallakin. Tämä on todella kova suoritus kun ottaa huomioon että Anza ei käytä edes mouthfilliä, vaan menee aivan perintesellä Frenzelillä.


Sukelsin itse seuraavaksi ja olin niin vakuuttunut olosuhteista, että asetimme köyden 80 metriin. 4 minuutin countdown ja alas...Sukellus oli jopa hieman rennompi kuin 76, toki ylös tullessa hapotti kovempaa jne, mutta kuitenkin täysin kontrollissa ja varmasti hymy erottui myös pitkän matkan päästä :) Kellon mukaan sukellus oli 81.6, mutta köydestähän se mitataan. Mainitsen tämän kuitenkin vuonna 81 syntyneen vaimoni kunniaksi, jolla on tänään synttärit - eli terveisiä kotiin :)

Timo on jo toipumaan päin ja sukelsi varmistellen 71 metriä ja ei siinäkään kyllä mitään epäselvää ollut. Hieman hidas sukellus, mutta ilmeisesti mies vain nautiskeli palanneista voimistaan.

Vielä kuorrutuksena koko touhun päälle, Susanna sukelsi 55 metriä, eli kirkkaasti yli nykyisten SE-lukemien. Matka ei Susannalle edelleenkään tee tiukkaa. Paineentasaus oli kuulemma vaikeaa, mutta meni kuitenkin, joten mikäs siinä.

Aamianen jäi väliin kun touhusimme meressä niin kauan, mutta jostakin syystä tämä ei ketään tuntunut haittaavan :)

Harjoittelua vaikeita olosuhteita varten

Tänään menimme sukeltamaan taas heti aamusta. Näköjään kelejä ei auta yrittää arvailla, meri on joka kerta erilainen. Nyt oli aivan törkeä virta. Käydet olivat tuhdeista pohjapainoista huolimatta aivan vinossa ja jos hetkeksikään päästi pinnalla irti, ajautui saman tien metrikaupalla pois köydeltä.

Hetken aikaa homma vähän arvelutti, mutta totesimme, että myös kisapäivänä voi olla tällaiset, tai huonommatkin, olosuhteet, joten ei auta itku ja poru, täytyy yrittää vain tehdä parhaansa.

Timolla oli ensimmäinen sukelluspäivä vatsataudin jälkeen, mutta jalka kramppasi 55 metrissä, joten hän kääntyi aikaisemmin kuin suunnitellut 65 ja tuli free immersionia ylös. Muutenpa ei sukelluksella mitään hämminkiä ollut, joten varmaankin huomenna mies on taas pelikunnossa. Timon tasolla parissakin päivässä tekee ihmeitä kun vaan tietää olevansa terve.

Antero sukelsi jälleen erittäin vahvan näköisen 65 metriä, mikä siis on 4 metrin parannus henkilökohtaiseen enkkaan. Anterolla rajoittava tekijä on paineentasaus ja nyt hän sai vielä tehtyä paineentasauksen pohjalla, joten 70, mitä mies omien sanojensa mukaan piti itselleen mahdottomana saavuttaa, onkin jo aika realistinen luku.

Susanna sukelsi myös hyvin 51m. Kovasta harjoittelusta huolimatta suuntäyttö ei tällä kertaa onnistunut, mutta mikäs siinä jos noinkin pääsee. Naisten SE saattaa siis olla pian vaarassa kaatua, muistaakseni se on 52 metriä, mutta joku kotosuomessa voinee tarkistaa?

Itselläni meni myös hyvin, sukelsin 76 metriä ja vaikka taas kyllä tunsi töitä tehneensä oli pinnalla vahva olo. Varsinkin noissa virtaolosuhteissa rankkaan tämän kyllä henkilökohtaisella vaativuusasteikolla melko hyväksi vedoksi. Miehillä vielä 2 treenipäivää, susannalla 1. Katsotaan kuinka käy.

Kuvia ei tänään otettu (sääli että kamera jäi koska noista virran taivuttamista köysistä olisi ollut kiva saada kuva), mutta pistetään taas päivän piristeeksi yksi sukellusprofiili (antsan profiili myöhemmin jos saan revittyä kellon irti siltä kädestä)

Tieto lisää tuskaa

Leirissämme on esiintynyt hieman epäilyjä paikallisesta apteekista saamiamme antibiootteja kohtaan, joten googletimme asiaa hieman. Streptoquin-nimisestä lääkkeestä löytyi mm. kommentit "todellista myrkkyä", "kielletty useissa maissa", "WHO:n bannaama jo 10 vuotta", "ei pitäisi missään nimessä käyttää ripulin hoitoon". No sehän kiva...

Ettei homma nyt menisi ihan synkistelyksi niin liitän tähän vielä profiilit Anzan ja mun sukelluksilta. Molemmilta meni aikalailla sama aika, mutta turhahan noita on vertailla, vauhti on yksilöllistä kaikille.

Viimeistely alkaa

Treenijakson jälkimmäinen puolisko käynnistyy. Susanna ja Timo pitivät nyt vapaapäivän. Susanna pitää tauon nyt, koska hänellä on enää 2 treenipäivää huomisesta alkaen jäljellä jos hän haluaa pitää vielä välipäivän ennen kisapäivää. Naisten kisa on siis ensiksi.

Kohtalon arpa taas määräsi Timon vatsatautiin, mutta antibiootit purivat nopeasti ja mies on jo toipumaan päin. Timo katsoi kuitenkin parhaaksi jättää aamupäivän treenit väliin, menee ehkä iltapäiväll jos olo on hyvä.

Kävimme siis Anzan kanssa aamulla kahdestaan sukeltamassa ja välipäivä oli tehnyt molemmille tehtävänsä. Antero sukelsi todella helpon ja mukavan oloisen 60m. Virne naamalla kertoi kyllä missä mennään. Anzan pb on 61 metriä ja nyt hän sai vielä pohjallakin tasattua paineen, joten kun ottaa huomioon että paineentasaus on aina ollut Anterolle rajoittava tekijä, voidaan odottaa vielä mukavaa kasvatusta.

Itse sukelsin 71m ja varmasti oli naama kanssa näkemisen arvoinen. Sukellus oli aivan toiselta planeetalta kuin 67. Nyt olo oli rento ja huoleton, pintaan tullessa hymy naamalla viimeiset 15m ja todella vahva olo. Tästä on hyvä jatkaa. Selkeästi rauhoitettu lähtö ja 3 min static lämppärinä ennen lähtöä tekivät tehtävänsä, kuten varmasti myös välipäivä.

Vielä 3 päivää (tai Susannalla 2) aikaa viimeistellä kuntoa, se on itseasiassa ruhtinaallisesti nyt, kun vatsatauditkin ovat melko varmasti takana koko joukkueella.

Vapaapäivä

Tarkoituksemme oli pitää huomenna vapaapäivä, mutta tänään keli oli niin raju että katsoimme parhaaksi jättää sukellukset väliin. Vielä rannalle kävellessä vitsailimmie Timon kanssa että huonoissa olosuhteissahan sitä pitää juuri harjoitella, mutta laiturin hyppimistä katsoessa totesimme että tällaisessa kelissä kisa varmaankin keskeytettäisiin. Sitäpaitsi turvasukeltajatkaan eivät olleet uskaltautuneet ulos, joten jätimme mekin väliin.

Tämä oli sinänsä sääli, että ainakin minulla ja Timolla oli kova lataus päällä. Anza oli lepopäivästä mielissään koska hänen korvansa on oikkuillut, Susanna taas menee illalla varmaankin taas sukeltamaan koska hänellä on jäänyt treenejä väliin, mutta nyt vointi alkaa olla parempi.

Kun miehet oli kerran valmiiksi ladattu niin piti se energia johonkin suunnata, joten käppäilimme altaalle tekemään staticia. Tarkoitus oli parin lämppärin jälkeen lähteä Timon kanssa "viivalle", mutta viimeinen lämppäri kulki itsellä niin hyvin että päätin jatkaa loppuun asti. Hieman mittaajasta vaihdellen aika oli jotain 7:30 päälle, eli apneakondiskin on nyt hyvässä iskussa.

Keli on nyt jo tyyntynyt ja arvomme hieman mitä teemme. Anza ja Timo ovat päättäneet levätä, mutta Susanna on ainakin veteen menossa ja omalta osaltani arvon vielä. Aamulla emme uskoneet että keli tyyntyisi ja vedimme siksi homman jo teloille, mutta näköjään se olisi tyyntynyt kuitenkin. Mutta johonkin väliin se vapaapäivä on otettava joka tapauksessa...

Edit: Susanna kävi vielä illalla sukeltamassa ja 47 metriä meni vahvan oloisesti. Lopuksi Susanna vielä harjoitteli mouthfilliä ahkerasti ja sai kuin saikin homman toimimaan. Harjoitteluahan sen rutiiniksi saaminen vaatii, mutta lupaava alku kuitenkin!

Kuvia ja treenikuulumisia

Tänään menimme treenaaman jo ennen aamiaista. Ajatus oli että saataisiin olla rauhassa (105 kisaajaa kun täyttää nuo köydet aika hyvin) ja ei olisi maha täynnä. Susanna jätti treenit väliin kun oli ilmeisesti hieman saanut kosketusta ns. faaraon kiroukseen. Päivällä tosin olo oli jo parempi, eli varmaan Susannakin käy vedessä vielä.

Sain myös ekaa kertaa mukaan kameran joten liitän pari räpsyä jutun saatteeksi.

Timo Sukelsi 65m helpon ja vahvan oloisesti, paljon parempi sukellus kuin eilinen 60 ja kyllä se naamaltakin näkyi. Antero sukelsi myös erittäin vahvan oloisesti 55m ja kehui sukelluksen olleen nautinnollinen. Itse sukelsin 67 metriä ja vaikka sukellus meni ihan hyvin, niin huomasi kyllä että kertaharppaus oli psyykkisesti turhan suuri. Jännitys iski pohjalla ja tunsin kuinka syke alkoi nousemaan ja uinti ylös oli aika jännittynyt. Kuulemma lähdössä myös päästelin vähän liian kovaa, vähempikin riittää. No sitä ehtii tässä vielä hioa, mutta tuskinpa 7m kasvatuksia enää suorituksiin kerralla teen.






Tänään lepäämme oikeasti, eilisistä lupauksista huolimatta menimme kuitenkin Timon kanssa vielä pimeädyykille. Ihan kivaa, mutta ei niin kivaa kuin ekana iltana ja treenitavoitteellisesti tuosta ei varmaankaan juuri hyötyä ollut, päin vastoin.

Kropasta huomaa hyvin että sukellettu on. Huomenna treenaamme vielä, mutta ylihuomenna pidämme vapaapäivän. Sitten on 3 treenipäivää, yksi lepopäivä ja sitten itse kisa. Vielä ehtii tehdä paljon.

Eka treenipäivä

Pääsimme tänään ensimmäistä kertaa kunnolla treenaamaan ja täytyy kehua järjestelyjä vielä lisää. Paitsi että käytössämme on kokoajan 26 köyttä, myös kahdella virallisella kisaköydellä on kokoajan miehitys. Kisaköydet ovat kahden kelluvan alustan päällä ja molemmissa on vastapainot. Köydelle voi vain mennä, ilmoittaa mihin syvyyteen aikoo mennä ja loppu hoidetaan järjestäjän puolelta.

Sukellukset kulkivat hyvin. Timo ja Simo sukelsivat 60m, Antero helpon näköisen 50m ja Susanna 40m. Kokeilimme myös vähän CNF:ää. Antero ja Susanna 20m, Timo 30 ja Simo 40. Hyvällä mallilla siis ollaan.

Loppupäivä ollaan varmaan aika rennosti, sen verran voimattomaksi tuo treeni veti.

Saapuminen

Hyväntuulinen joukkue saapui Sharmiin n. klo 14 iltapäivällä. Vaikka kaikki meistä ovat Egyptissä ennenkin olleet pääsivät vekkulit taas yllättämään. Kysyimme lentokentällä taksikuskilta hintaa ja vastaus oli "forty". Ihan kohtuu taksa, ehkä vähän kallis, mutta suostuttiin. Melko tiukkaan saatiin corolla pakata että mahduttiin, mutta pääsimme lopulta hotellille. Ojensin kuskille sadan punnan seteliä ja siitähän se taas lähti. "no no, what is this...forty dollars". Pyyntö oli niin posketon että jopa minunlaiseni "tinkijä" tajusi olla menemättä mukaan...Edes suomessa ei taksikyyti maksa noin paljoa.

Saatuamme huoneet ja hoidettuamme juoksevat asiat, kuten painojen hommaaminen (jotka Colona Divers ystävällisesti meille lainasi), päätimme vielä mennä sukeltamaan vaikka alkoikin jo tulla pimeä. Sukellukset on järjestetty täällä aika mielenkiintoisesti. Suoraan hotellin rannasta menee n. 50m pitkä ponttoonilaituri merelle. Sen päässä on koralliriutan reuna ja aika kiva dyykkipaikka. Siitä uidaan vielä n. 100m merelle jossa on rivissä 26 poijua ja köyttä syvyyksillä 50-90m, kokoajan käytettävissä. Menimme sukeltamaan ilman pukua kun vesi on 28 asteista ja tämä oli kyllä ehdottomasti yksi parhaista sukelluskokemuksista urallani. Oli lähes täysikuu ja kuun pystyi näkemään vielä 30-40 metristä ja vesi oli niin kirkasta että pimeässäkin naapuriköydet erotti selvästi. Vielä kun n. 30 metrissä oli bioluminoivaa planktonia oli kokemus lähes hengellinen.

Muidenkin maiden edustajat alkavat olla kaikki paikalla ja onkin ollut mukavaa törmätä sekä vanhoihin tuttuihin, että nähdä kasvot nimien ja nettilegendojen taustalla. Kaikki tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että sukelluspaikka on mahtava. Kokoajan parin sadan metrin päässä, syvyyttä riittää, ei virtoja, näkyvyys huippuluokkaa ja köysiäkin on tarpeeksi.

Huomenna päästään sitten itse asiaan ja aamulla menemme vetämään ensimmäisen oikean treenin. Ruotsalaiset haastoivat meidät myös huomenna pimeädyykille ja unashamedin free immersionin maaotteluun. Mistähän lie senkin idean saaneet...

Internetyhteydet tässä hotellissa (joka muuten on ihan ok) ovat surkeat, joten pahoittelen pientä viivettä raporteissa. Yritämme kuitenkin saada joka päivä jotain tekstiä näkyville. Isommat kuvapäivitykset varmaan jäävät matkan jälkeen.

Syvyyssukelluksen MM-kisat Sharm el Sheikissä

Vapaasukelluksen kattojärjestö AIDA järjestää joka toinen vuosi vapaasukelluksen MM-kisat yksilökisoina ja joka toinen vuosi joukkuekilpailuna. Vuonna 2007 on yksilökisojen vuoro, joten kilpailuja järjestetään kaksi. Elokuussa kilpailtiin ns. allaslajeissa, joita ovat pituussukellus (dynamic apnea) ja hengenpidätys (static apnea).

Lokakuussa vuorossa ovat syvyyssukelluksen MM-kisat egyptissä. Tapahtumassa sukeltajat pyrkivät pääsemään mahdollisimman syvälle uimalla koko matkan alas ja ylös ilman hengityslaitetta. Lajeja on kaksi: syvyyssukellus räpylöillä (constant weight with fins) ja ilman räpylöitä (constant weight without fins).

Suomea edustamaan lähtee nelihenkinen joukkue. Miehistä Timo Kinnunen, Antero Joki ja Simo Kurra, sekä naisista Susanna Saari.

Joukkue matkustaa Sharm el Sheikiin 23.10 ja ensimmäinen kisapäivä on 2.11. Joukkueella on siis reilu viikko aikaa totutella olosuhteisiin ja löytää tuloskuntonsa. Päivittelemme blogiin niin harjoituskuulumisia kuin kisatuloksiakin päivittäin.

Vuoden 2005 MM-kisoissa Timo Kinnunen sijoittui kolmanneksi suomenennätyssukelluksellaan (86m). Taso kilpailuissa tulee olemaan kova, mutta hyvät sijoitukset ovat mahdollisia tälläkin kertaa.